Kirkkaus

Riitta Jalosen (s. 1954) romaanin Kirkkaus (Tammi 2016) päähenkilönä on uusiseelantilainen kirjailija Janet Frame (1924-2004). Vaikean lapsuuden ja nuoruuden elänyt kirjailija kärsi mielenterveysongelmista, yritti itsemurhaa ja viettiä vuosia sairaalahoidossa. Hän pelastui kirjoittamalla, erityisesti omasta elämästään. Jalonen kertoo romaanissaan Framen tarinaa, keskittymällä kirjailijan sisäiseen maailmaan. Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: "Ja mitä on kirjoittaminen, mitä se voi ihmiselle merkitä, siitäkin Kirkkaus kertoo. Janet Framen kohdalla se oli itsensä ravistelemista paperille, ruumista nokkivien muistojen kertomista, kirkastamista. Tämän Riitta Jalonen välittää vahvassa romaanissaan niin kuin vain kokenut kirjailija sen voi tehdä.”

”Päätän, että joskus kirjoitan vielä omasta kuvastani, koska juuri tuon peilistä näkyvän pään sisällä ovat ajatukseni ja tunteeni. Olen olemassa kirkkaina säilyneissä peilin kohdissa, mutta myös ruosteisissa ja rikkisyöpyneissä. Frankin mökissä olevassa peilissä näkyy Seacliffin aikaisten paiseitten jälkeensä jättämiä arpia. Ehkä aamulla näen samat jäljet tyynyliinassa, johon olen painanut kasvoni yön aikana. Sairaalassa kiehnäsin nukkuessani vasten tyynyä, se silitti liasta ja kylmästä araksi muuttunutta ihoa.
Mitä on kasvojen takana, ketkä kaikki ihmiset ovat jääneet kiinni minuun omien ihmisteni lisäksi, sairaalan hoitajat, hyvä hoitaja Maria ja hyvä hoitaja Ann. Pahat pysyvät elossa vaikka en halua ajatella, että heitä on pysyvästi kirjailtu mihinkään osaan minua.”