Laine, Jarkko
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Kai Nordberg / Otava
Elämäkertatietoa
Jarkko Laine syntyi 17.3.1947 Turussa. Hän kuoli lyhyen ja vaikean sairauden jälkeen 19.8.2006.
Laine debytoi kirjallisuuslehti Parnasson lyriikkakilpailussa 1967, esikoiskokoelma Muovinen Buddha ilmestyi saman vuoden syksyllä.
Laine ehti julkaista yhteensä kaksikymmentä runokokoelmaa ja seitsemän romaania, niiden lisäksi novelleja, mieteproosaa ja sitaattiantologioita. Hän kirjoitti myös näytelmiä, kuunnelmia ja laulunsanoituksia sekä suomensi muun muassa Mark Twainia, Bram Stokeria, Richard Brautingania, William Shakespearea ja ameriikkalaista lyriikkaa.
Laine toimi Parnasson toimitussihteerinä hän 1969–86 ja päätoimittajana vuosina 1987–2002. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana Laine toimi vuosina 1987–2002. Runoilijana Laine kuului sukupolvensa merkittävimpiin. Hänen moni-ilmeisen tuotantonsa asteikko ulottuu ilkikurisesta irrottelusta ja pastisseista tummansävyisiin miete- ja pohdiskelurunoihin, eletyn tilityksiin ja koskettaviin rakkausrunoihin.
Jarkko Laine on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1972, 1974, 1977 ja 1985 niin näytelmäkirjallisista, kääntäjän kuin runoilijan ansioistaan.
(Otava)
Otavan nuorten kirjailijoiden palkinto 1968
Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1970
Laine debytoi kirjallisuuslehti Parnasson lyriikkakilpailussa 1967, esikoiskokoelma Muovinen Buddha ilmestyi saman vuoden syksyllä.
Laine ehti julkaista yhteensä kaksikymmentä runokokoelmaa ja seitsemän romaania, niiden lisäksi novelleja, mieteproosaa ja sitaattiantologioita. Hän kirjoitti myös näytelmiä, kuunnelmia ja laulunsanoituksia sekä suomensi muun muassa Mark Twainia, Bram Stokeria, Richard Brautingania, William Shakespearea ja ameriikkalaista lyriikkaa.
Laine toimi Parnasson toimitussihteerinä hän 1969–86 ja päätoimittajana vuosina 1987–2002. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana Laine toimi vuosina 1987–2002. Runoilijana Laine kuului sukupolvensa merkittävimpiin. Hänen moni-ilmeisen tuotantonsa asteikko ulottuu ilkikurisesta irrottelusta ja pastisseista tummansävyisiin miete- ja pohdiskelurunoihin, eletyn tilityksiin ja koskettaviin rakkausrunoihin.
Jarkko Laine on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1972, 1974, 1977 ja 1985 niin näytelmäkirjallisista, kääntäjän kuin runoilijan ansioistaan.
(Otava)
Otavan nuorten kirjailijoiden palkinto 1968
Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1970
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muuta tuotantoa:
Turkulainen unelma eli Perintöä hakemassa ja mitä sitten tapahtui / kuunnelma. Yleisradio 1979.
Elämä, jota ei rahalla saa / essee kirjailijantyön vakavuudesta, Parnasso 6/1985.
Kirjailijan tehtävät kansallisessa kulttuurissa / artikkeli, Kieli on kotimaani: uralilainen kirjallisuuskonferenssi Espoossa 10.-14.8.1991.
Turkulainen unelma eli Perintöä hakemassa ja mitä sitten tapahtui / kuunnelma. Yleisradio 1979.
Elämä, jota ei rahalla saa / essee kirjailijantyön vakavuudesta, Parnasso 6/1985.
Kirjailijan tehtävät kansallisessa kulttuurissa / artikkeli, Kieli on kotimaani: uralilainen kirjallisuuskonferenssi Espoossa 10.-14.8.1991.
Veretön tarina / vampyyrinovelli, Portti 1/1993.
Mies varsinaiselta tähdeltä (Esittelyssä runoilija Markku Into. - Kokonaisuuteen liittyy kaksi Markku Innon runoa: Saastaa ja Um Tut Sut), Turun sanomat (Extra) 30.3.1996.
Antti Lampisuo 70 v., Juhlanäyttely 4.-19.11.1996.
Kun istun Urheilupuistossa ja katselen TPS:n peliä - 11 & pallo: jalkapallo elämässä, elämä jalkapallossa (Kirjayhtymä 1997).
Auto on auto on auto, Helsingin sanomat 8.9.1999.
Suomess' ei elä runoilla, Teostory 3/2000.
Tuomas Anhava (1927-2001) (Muistokirjoitukseen liittyy Tommi Parkon kirjoitus Kuningas on kuollut, kauan eläköön!) Turun sanomat 29.1.2001.
Runoudestahan on kysymys, Helsingin sanomat 10.1.2001.
Anna naiselle kynä ja ota itse mukaan kumi, Helsingin sanomat 4.1.2001.
Soutajat Aurajoella: Lehtiä muistiinpanovihosta / muistelma (Kirja-Aurora ja Turkuseura 2001).
Käännöksiä:
Englanninkielisiä käännöksiä runoista ilmestynyt antologioissa
-Territorial Song. New Writing in Finland. London Magazine Editions (1981)
-How to Address the Fog - XXV Finnish Poems 1978-2002 (2005), kääntäjä David McDuff
-Books from Finland 4/2005, kääntäjä Anselm Hollo
Kirjailijan teoksia on käännetty myös unkariksi, serbiaksi ja englanniksi.
Mies varsinaiselta tähdeltä (Esittelyssä runoilija Markku Into. - Kokonaisuuteen liittyy kaksi Markku Innon runoa: Saastaa ja Um Tut Sut), Turun sanomat (Extra) 30.3.1996.
Antti Lampisuo 70 v., Juhlanäyttely 4.-19.11.1996.
Kun istun Urheilupuistossa ja katselen TPS:n peliä - 11 & pallo: jalkapallo elämässä, elämä jalkapallossa (Kirjayhtymä 1997).
Auto on auto on auto, Helsingin sanomat 8.9.1999.
Suomess' ei elä runoilla, Teostory 3/2000.
Tuomas Anhava (1927-2001) (Muistokirjoitukseen liittyy Tommi Parkon kirjoitus Kuningas on kuollut, kauan eläköön!) Turun sanomat 29.1.2001.
Runoudestahan on kysymys, Helsingin sanomat 10.1.2001.
Anna naiselle kynä ja ota itse mukaan kumi, Helsingin sanomat 4.1.2001.
Soutajat Aurajoella: Lehtiä muistiinpanovihosta / muistelma (Kirja-Aurora ja Turkuseura 2001).
Käännöksiä:
Englanninkielisiä käännöksiä runoista ilmestynyt antologioissa
-Territorial Song. New Writing in Finland. London Magazine Editions (1981)
-How to Address the Fog - XXV Finnish Poems 1978-2002 (2005), kääntäjä David McDuff
-Books from Finland 4/2005, kääntäjä Anselm Hollo
Kirjailijan teoksia on käännetty myös unkariksi, serbiaksi ja englanniksi.
Tekstinäyte
In Memoriam Jarkko Laine
17.3.1947-19.8.2006
hiljaisella otsalla runon uurteet
raskaan sateen jälkeen
silmät siristyvät valoon
lämpöinen käsi lakanalla
kädessäni hetkien muisto mahdottomat sanat
kun tajuaa pilvien hajoavan kalkin
kultatukan leimahdus nuoruuden häivähdys
17.3.1947-19.8.2006
hiljaisella otsalla runon uurteet
raskaan sateen jälkeen
silmät siristyvät valoon
lämpöinen käsi lakanalla
kädessäni hetkien muisto mahdottomat sanat
kun tajuaa pilvien hajoavan kalkin
kultatukan leimahdus nuoruuden häivähdys
uskomattoman raastava hiljaisuus
viimeinen hidastus
ääneton höyryveturi humahtaa lihan ja surun tunneliin
viimeiset sanasi minulle:
päässä kihisee
19.8.2OO6
MARKKU INTO
Pääkirjasto
Kirjaston vahtimestari toimi myös lehtiasiamiehenä ja Verdandin henkivakuutusasiamiehenä. Me tilasimme häneltä Seuran ja Aku Ankan. Talvisin hänellä oli koirannahkarukkaset.
Virkailijoista muistan lommoposkisen, surusilmäisen miehen, joka käytti rusettia ja vanunutta pulloveria. Hän yritti saada yhteyttä meihin nuoriin lukutoukkiin ja houkutteli meitä tulemaan kirjastoon sunnuntaina, jolloin hän oli siellä yksin: voisimme tutustua myös kellarin kirjavarastoon. Kerran hän tuli hyllyjen väliin ja näytti kädessään olevaa kirjaa. "Nuoria herroja taitaakin kiinnostaa enemmän tällainen teksti?" Me luimme, se oli arvoitus. "Neljä neitsykäistä samaan astiaan kusee. Vastaus: Lehmää lypsetään." Kirja oli vepsän kielen oppikirja, ja sama arvoitus oli siinä myös vepsäksi.
60-luvun alkupuoliskolla kuljin tavallista vakavampana pitkin Rantakatua: Hessen Arosusi ja Camusin Sivullinen olivat saaneet minut tajuamaan, että olin Harry Hallerin kaltainen, tuomittu elämään kunnon ihmisten maailman ulkopuolella, kulkemaan elämän syrjäpolkuja. Colin Wilsonin Sivullisen ongelma vain antoi lisää esimerkkejä. Minusta ei koskaan tulisi normaalia työssä käyvää porvaria.
Soutajat Aurajoella, 2001
viimeinen hidastus
ääneton höyryveturi humahtaa lihan ja surun tunneliin
viimeiset sanasi minulle:
päässä kihisee
19.8.2OO6
MARKKU INTO
Pääkirjasto
Kirjaston vahtimestari toimi myös lehtiasiamiehenä ja Verdandin henkivakuutusasiamiehenä. Me tilasimme häneltä Seuran ja Aku Ankan. Talvisin hänellä oli koirannahkarukkaset.
Virkailijoista muistan lommoposkisen, surusilmäisen miehen, joka käytti rusettia ja vanunutta pulloveria. Hän yritti saada yhteyttä meihin nuoriin lukutoukkiin ja houkutteli meitä tulemaan kirjastoon sunnuntaina, jolloin hän oli siellä yksin: voisimme tutustua myös kellarin kirjavarastoon. Kerran hän tuli hyllyjen väliin ja näytti kädessään olevaa kirjaa. "Nuoria herroja taitaakin kiinnostaa enemmän tällainen teksti?" Me luimme, se oli arvoitus. "Neljä neitsykäistä samaan astiaan kusee. Vastaus: Lehmää lypsetään." Kirja oli vepsän kielen oppikirja, ja sama arvoitus oli siinä myös vepsäksi.
60-luvun alkupuoliskolla kuljin tavallista vakavampana pitkin Rantakatua: Hessen Arosusi ja Camusin Sivullinen olivat saaneet minut tajuamaan, että olin Harry Hallerin kaltainen, tuomittu elämään kunnon ihmisten maailman ulkopuolella, kulkemaan elämän syrjäpolkuja. Colin Wilsonin Sivullisen ongelma vain antoi lisää esimerkkejä. Minusta ei koskaan tulisi normaalia työssä käyvää porvaria.
Soutajat Aurajoella, 2001
Videot