Takaisin elämän lähteille

Kuvitelma siitä millaista on elää lähitulevaisuuden "vihreässä Suomessa". Poliitikot ja insinöörit on pantu viralta, turha teollisuus lopetettu. Eletään lähellä luontoa viljellen maata, metsästäen ja kalastaen. Taajamien kerrostalot törröttävät asumattomina raunioina. Virastoja ja virkamiehiä ei ole, hallinto ja muut välttämättömät asiat kuten vaalit ja sairaidenhoito hoidetaan tietokoneiden avulla. Ihmiset ovat enimmäkseen onnellisia, harva enää haikailee menneen ajan perään. Karsikas on eräkirjailija ja kertoo nytkin pitkään ja hartaasti metsästys- ja kalastustarinoita. Romaanin maailma on epäilemättä erämiehen paratiisi, mutta lukijana olisin kiinnostunut muunkinlaisten ihmisten mielialoista. Lapsia ei tässä kuvatussa yhteiskunnassa juuri näytä olevan ja muutenkin tulee sinänsä hauska idea mielestäni aika ohuesti käsitellyksi.