Tilinteko El Grecolle

'Tilinteko' on eräänlaista elämänsynteesin tavoittelua samaan tapaan kuin Sandemosen tai Julien Greenin elämäkerrallis-tunnustukselliset teokset, jotka nekin ilmestyivät suomeksi viime vuonna. Kreetalainen Kazantzakis vain ilmaisee pateettisemmin ja koristeellisemmin kansallistunteensa ja miltei mystisen perinnesidonnaisuutensa kotiseutuunsa, joka laajojen matkojen ja muissa maissa viipymisenkin aikana pysyi hänen olemuksensa peruselementtinä. Oletan ’Tilinteon’ sisältävän varsin kerrostunutta aineistoa eri luomisvaiheilta, -aineistoa, jonka tekijä on ennen kuolemaansa koonnut ikään kuin retrospektiiviseksi tilitykseksi nuoruudestaan ja niistä vaikutustekijöistä, jotka aikanaan muovasivat hänen persoonallisuuttaan, sillä läheskään kaikki osuudet eivät vaikuta muistelluilta vaan pikemminkin välittömästi muistiin merkityiltä. Elämäkerrallisesti teos päättyy nuoruusvuosien taitteeseen, ja Saksassa se on merkitty ensimmäiseksi osaksi – ennättiköhän teos kokonaisuudessaan valmistua? 'Tilinteko' on mielestäni kiehtova ja viisas kirja, mutta ymmärrän, että tekijän koristeellinen ilmaisu ja kansallisromanttinen kotimaatunne saattavat joitakin lukijoita vieroksuttaa.