Tyyskä, Raimo

Kirjailijan muu nimi

Tyyskä, Raimo Olavi

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Periaatteet syövät joskus miestä, mutta mies ei syö periaatteitaan.

Olen yrittäjäeläkkeellä oleva maalari. Työssäni olen ollut paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Siten olen oppinut huomaamaan ihmisten erilaisuuden. Kirjoittaessani pyrin antamaan ajankuvan tapahtumista kertomalla niistä rohkeasti ja höystämällä niitä hiukan fiktiivisesti lukijoita kiinnostaviksi. Kirjoitan puhekielellä sivistyssanoja välttäen. Jos osaisin, kirjoittaisin murteella. Olen kuitenkin asunut elämäni aikana usealla paikkakunnalla, joten en pysty käyttämään sujuvasti mitään murretta.

Kirjoittamisessani kuvaan tapahtumia maamme hiljaisten ja vähäosaisten näkökulmasta. Uskon kirjoittamieni romaanien kiinnostavan tavallisia ihmisiä.

Elämäkertatietoa

Maalari, yksityisyrittäjä, eläkeläinen
Vaimo Irene

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Lehtiartikkeleita

Mukana kokoomateoksissa:
Kuusikko : Marrasryhmän antologia, Ukri 2005.
Toinen, Ukri 2005.
Kielen kärjessä : Ukri 1956-2006, 2006.
Lastuja, Ukri 2011.
Tuottavuusloikka : Ukri ry:n 60-vuotisjuhla-antologia, 2016.

Tekstinäyte

"Siinä sitä käveltiin siltaa pitkin mitään puhumatta. Järven pinta oli tyyni. Rietin rinnassa myllersi melkoinen myrsky ja jännitys. Käveltiin satamaan päin.

- Tuo päätyseinä on puoliksi minun maalaama, näytti Rieti kuusikerroksisen talon seinää.
- Olit siis toinen miehistä jotka riippuivat siinä telineessä. Näin teidän maalaamassa tuota seinää. Miten sinä uskalsit?
- Köydet olivat vahvat ja kaveri on huippu ammattimies.

Rieti arveli tehneensä kauniiseen seuralaiseensa vaikutuksen ja varmuudeksi kampasi vielä vaaleat hiuksensa järjestykseen.

Paluumatkalla oltiin taas Kasinonsillalla.
- Kävellään vielä Takasaarelle. Minä käyn siellä joskus lenkillä, ehdotti Rieti.
- Tarkoitat Suolosaarta?
- Sitä juuri. Harvoin kuulee saarta kutsuttavan sen oikealla nimellä. Minä olen pikkupoikana asunut siellä Pohjola-nimisessä huvilassa.
- Tiedän Pohjolan, se on heti vasemmalla. Suoraan sillan edessä oleva pieni Kalliolinna on minusta kaikkein kaunein. Olemme käyneet serkkuni kanssa täällä kävelemässä. Kaunista ja rauhallista täällä on.
- Olen kanssasi samaa mieltä. Saarella asuessani en sen maisemia ajatellut. Mielessäni on kylmät huoneet, joihin vuokralautakunta perheemme määräsi. Huvilat on rakennettu kylpylävieraiden kesäkäyttöön. Veljeni kanssa hommattiin kamiinaan puita kaupungin puistoista saarelle ajetuista risukasoista. Se ei kestänyt lämpimänä kuin tunnin. Pakkasaamuisin oli vesisanko keittiössä jäässä. Mutta kesällä oli saarella hyvä asua."

[Jäärä. Omakustanne 2008, s. 47]