Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tänään kotona
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Regina Raskin romaani kertoo Hertasta, joka saa eräänä aamuna todeta, että viisitoistavuotinen avioliitto on päättynyt. Mies, jota "isyyskään ei sanottavasti ole kypsyttänyt", on vähin äänin kerännyt tavaransa. Hertta jää miettimään, tunsiko hän edes miestään. Hän arvelee, että syynä tapahtuneeseen on toinen nainen, sillä "harvoin miehet kai itseään lähtee etsimään".
Matkalla töihin Hertta miettii selviytymisstrategiaansa. Hänen on sopeuduttava yksinhuoltajan arkeen. Hän päättää, että uutta miestä ei tule, mutta päätös jää kovin lyhytaikaiseksi, kun Hertta kohtaa turvallisenoloisen Teron, joka on myös eronnut. Pian pariskunta jo koettaakin sovitella arkeaan ja lapsiaan yhteen. Omakotitalo hankitaan Keravalta. Ihan mutkatonta elämä ei ole uusperheessä, johon kuuluu kolme murrosikäistä lasta. Pelkäksi arjeksi suhdetta ei pitäisi latistaa, romantiikkaakin pitäisi saada mahtumaan mukaan. Hertta sinnittelee laajassa roolien verkossa. Hän on äiti, äitipuoli, vaimo, ex-vaimo, tytär, nainen - ja töissäkin pitäisi käydä.
Rask on vanginnut kirjaan nykynaisen elämästä jotain yleistä, joka koskettaa useita. Suorittamisen paineet tuntuvat tutuilta. Rask kuvaa laajoja näköaloja pienten asioiden kautta. Parisuhde ei ole vain kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Se kietoo mukaansa monenlaisia, ei aina niin mieluisia, ihmisiä ja velvoitteita. Aivan toivottomalta hiljalleen vanhenevan naisen selviytyminen entisten ja nykyisten appivanhempien, naapurien ja työtoverien viidakossa ei ole, kun ei heittäydy epätoivoon ja heittää elämäänsä ripauksen huumoria.
(Mervi Koski/ Sanojen aika)
Tänään kotona on vapauttava tarina kaikille naisille, jotka kamppailevat miesten, lasten, miehen lasten, vanhempien, entisten ja nykyisten appivanhempien, miesten, vanhenemisen ja ruokaa pursuavien ostoskassien jokapäiväisessä ristitulessa.
(Otava)
Matkalla töihin Hertta miettii selviytymisstrategiaansa. Hänen on sopeuduttava yksinhuoltajan arkeen. Hän päättää, että uutta miestä ei tule, mutta päätös jää kovin lyhytaikaiseksi, kun Hertta kohtaa turvallisenoloisen Teron, joka on myös eronnut. Pian pariskunta jo koettaakin sovitella arkeaan ja lapsiaan yhteen. Omakotitalo hankitaan Keravalta. Ihan mutkatonta elämä ei ole uusperheessä, johon kuuluu kolme murrosikäistä lasta. Pelkäksi arjeksi suhdetta ei pitäisi latistaa, romantiikkaakin pitäisi saada mahtumaan mukaan. Hertta sinnittelee laajassa roolien verkossa. Hän on äiti, äitipuoli, vaimo, ex-vaimo, tytär, nainen - ja töissäkin pitäisi käydä.
Rask on vanginnut kirjaan nykynaisen elämästä jotain yleistä, joka koskettaa useita. Suorittamisen paineet tuntuvat tutuilta. Rask kuvaa laajoja näköaloja pienten asioiden kautta. Parisuhde ei ole vain kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Se kietoo mukaansa monenlaisia, ei aina niin mieluisia, ihmisiä ja velvoitteita. Aivan toivottomalta hiljalleen vanhenevan naisen selviytyminen entisten ja nykyisten appivanhempien, naapurien ja työtoverien viidakossa ei ole, kun ei heittäydy epätoivoon ja heittää elämäänsä ripauksen huumoria.
(Mervi Koski/ Sanojen aika)
Tänään kotona on vapauttava tarina kaikille naisille, jotka kamppailevat miesten, lasten, miehen lasten, vanhempien, entisten ja nykyisten appivanhempien, miesten, vanhenemisen ja ruokaa pursuavien ostoskassien jokapäiväisessä ristitulessa.
(Otava)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Hän ei edes muistanut, koska oli viimeksi vienyt matot ulos. Hän piti sadepäivistä, koska silloin hänen kotinsa näytti erityisen hyvältä. Täyttäessään tiskikonetta ja noukkiessaan vaatteita lattialta (Sakarin ja Saskian ikäpolven designerit varmaan kehittäisivät lattiatasolla olevan vaatenaulakkomallin) hän ajatteli, että elämässä oli pakko olla kyse petoksesta. Hän kiirehtisi läpi elämänsä käsilaukku täynnä hakaneuloja, varakengännauhoja, elohiiri silmässä. Kuka hänet palkitsisi siitä, että joka aamu kuori lapsille appelsiinit ja oli puoli päivää kädet tahmassa, kynnet katkenneina? Sadan vuoden päästä he kaikki makaisivat haudassa, myös hänen lapsensa, joiden katkenneita lyijykynänteriä hän aamuisin terotteli.
Joka päivä hän teki paljon muutakin, jonka todellista merkitystä hän oli alkanut epäillä. Ehkä lyhyt elämä kannattaisi sittenkin käyttää johonkin muuhun kuin kylpyammeen hinkkaamiseen vanhalla astiaharjalla? Ruuanlaiton hän oli heti Jorman lähdön jälkeen karsinut minimiin. Kouluaineessaan lapset olivat listanneet maailman parhaaksi kokiksi HK:n ja lempiruuikseen maksalaatikon, veriletut ja hernekeiton. Hertta oli katsellut ainetta tietäen toivovansa turhaan, että opettaja luulisi kirjainyhdistelmän tarkoittavan Hertta Koskista.
Hän laittoi tiskikoneen päälle ja kävi kurkistamassa Saskian huoneen ovella. Tyttö istui kirjoituspöydän ääressä, hartiat lysyssä, selän luut kuin siivet.
-Lähdetkö katsomaan mummoa?
-Maantiedon koe huomenna. Ja siellä haisee.
Hertta ajoi äidin luo ajatellen, mitä tekosyitä Saskia sitten keksisi kun Hertta istuisi tuoliin sidottuna laulamassa ainoita lauluja, joita enää muisti, Georg Malmstenia, Markku Aroa ja vanhoja virsiä.
Joka päivä hän teki paljon muutakin, jonka todellista merkitystä hän oli alkanut epäillä. Ehkä lyhyt elämä kannattaisi sittenkin käyttää johonkin muuhun kuin kylpyammeen hinkkaamiseen vanhalla astiaharjalla? Ruuanlaiton hän oli heti Jorman lähdön jälkeen karsinut minimiin. Kouluaineessaan lapset olivat listanneet maailman parhaaksi kokiksi HK:n ja lempiruuikseen maksalaatikon, veriletut ja hernekeiton. Hertta oli katsellut ainetta tietäen toivovansa turhaan, että opettaja luulisi kirjainyhdistelmän tarkoittavan Hertta Koskista.
Hän laittoi tiskikoneen päälle ja kävi kurkistamassa Saskian huoneen ovella. Tyttö istui kirjoituspöydän ääressä, hartiat lysyssä, selän luut kuin siivet.
-Lähdetkö katsomaan mummoa?
-Maantiedon koe huomenna. Ja siellä haisee.
Hertta ajoi äidin luo ajatellen, mitä tekosyitä Saskia sitten keksisi kun Hertta istuisi tuoliin sidottuna laulamassa ainoita lauluja, joita enää muisti, Georg Malmstenia, Markku Aroa ja vanhoja virsiä.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
220