Heino-Timonen, Pirkko
Elämäkertatietoa
Puoliso Toivo Timonen, kaksi tytärtä Rauni ja Maritta.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Käsikirjoitus:
Eurajoen Roos-suvun henkilöhistoriaa. 2002
Laulun sanoitus:
Nurmekselle (säv. Pentti Paalanen; sanat Pirkko Heino-Timonen)
Kotiseututyön ansiomerkki kirjailijantyöstä 2003.
Eurajoen Roos-suvun henkilöhistoriaa. 2002
Laulun sanoitus:
Nurmekselle (säv. Pentti Paalanen; sanat Pirkko Heino-Timonen)
Kotiseututyön ansiomerkki kirjailijantyöstä 2003.
Tekstinäyte
"DILETANTTI
Moni on moittinut menoa harrastajan,
hän kun on loukannut pyhyyttä taiteen rajan:
vaikka ei osaa, silti hän tahtoo luoda,
värein tai sävelin tunteita ilmi tuoda.
Riesana lienee aidolle taiteilijalle:
tuotteensa saattaa joutua roskien alle,
Moni on moittinut menoa harrastajan,
hän kun on loukannut pyhyyttä taiteen rajan:
vaikka ei osaa, silti hän tahtoo luoda,
värein tai sävelin tunteita ilmi tuoda.
Riesana lienee aidolle taiteilijalle:
tuotteensa saattaa joutua roskien alle,
jotkut kun ostavat nimistä välittämättä
diletantille paiskaten ystävän kättä.
Hassua sentään:
ennenkuin nimi on saatu,
tuntematon on jokaisen tuotannon laatu.
Kukaan ei tule, lue, katso ja osta
lukkoon lyödystä pöytälaatikosta.
Siksi on lupa
luomusta kansalle näyttää.
Vapaa on valta
myös kriitikon kynäänsä käyttää.
Hän, jota joskus myöhemmin onni potki,
amatöörinä ensin taidetta sotki.
------------------
SYYSSATEESSA
Kuusikko sakea
tie niin kaita
harmaa veräjä
lahonnut aita
riisutut koivut
rapakot tiellä
katkennut latvus ruumiina siellä.
Harakan naurua pimeydestä
korviini kantaa.
En sitä kestä.
Korvani peitän, ja tavalla lasten
kohotan kasvoni taivasta vasten.
Sade ne kastaa,
huuleni juovat.
Pienetkin pisarat
lohtua tuovat.
[Sininen kirjoituspöytä. Omakustanne 2002, s. 27, 52]"
diletantille paiskaten ystävän kättä.
Hassua sentään:
ennenkuin nimi on saatu,
tuntematon on jokaisen tuotannon laatu.
Kukaan ei tule, lue, katso ja osta
lukkoon lyödystä pöytälaatikosta.
Siksi on lupa
luomusta kansalle näyttää.
Vapaa on valta
myös kriitikon kynäänsä käyttää.
Hän, jota joskus myöhemmin onni potki,
amatöörinä ensin taidetta sotki.
------------------
SYYSSATEESSA
Kuusikko sakea
tie niin kaita
harmaa veräjä
lahonnut aita
riisutut koivut
rapakot tiellä
katkennut latvus ruumiina siellä.
Harakan naurua pimeydestä
korviini kantaa.
En sitä kestä.
Korvani peitän, ja tavalla lasten
kohotan kasvoni taivasta vasten.
Sade ne kastaa,
huuleni juovat.
Pienetkin pisarat
lohtua tuovat.
[Sininen kirjoituspöytä. Omakustanne 2002, s. 27, 52]"