Ystävättäret

Meillä uusi amerikkalainen kirjailijatuttavuus, vaikka hänellä on takanaan jo useamman kirjan tuotanto ja lisäksi kriitikonura. Romaanin kertojaminä, keski-ikäinen näyttelijätär, saa näkemästään unesta virikkeen lähteä rakentamaan kokonaiskuvaa kesästä, jona hän onnettomana murrosikäisenä ystävystyi itseään huomattavasti vanhemman naisen kanssa ja sai tältä eväät aikuistumiseensa, niin traagisesti kuin ystävyys aikanaan päättyikin. Nykyhetkestä käynnistyvä, mutta menneisyyttä kelaava tekotapa näyttää olevan nykyään suurta muotia viihderomaaneissa, suohan se tekijöille tilaisuuden rakentaa ja purkaa jännitteitä, joiden ratkaisuun vain hänellä on avaimet. Tyyppiviihteen kaavamaisesta sovellutuksesta tässä ei kylläkään ole kysymys. Kerronnassa on elävyyttä ja omaleimaisuutta, ihmiskuvauksessa monisärmäisyyttä ja hermoa, mutta tiivistämällä romaanista olisi tullut vaikuttavampi kuin se nyt on. Yksi ja sama jänite ei kanna näin väljänä vellovan kuvailun kokonaisrakennetta.