Vaikeat kuviot
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
12/1973
Teosarvio
Raento, Esko: Vaikeat kuviot. Romaani.
Kuinka sattuikaan peräperää luettavakseni kolme eriasteista irrallisuuden kuvausta, Niemisen, Putkosen
ja Raennon romaanit. Esko Raento on kolmannessa kirjassaan laajentanut näkökulmaansa suljetuista ryhmistä tai yhteisöistä väljemmälle alueelle, opiskelijaelämään, mutta hänen tapansa kirjoittaa on ennallaan: vaivihkaista havainnointia, pientä puhetta arjesta, avioliitosta, luonnosta. Hänen päähenkilössään, lääketieteen kandidaatissa, on meneillään jotakin, hän on liikkeessä jonnekin, epävarmasti, suunnan tietäen mutta keinojen suhteen ymmällään. Monen muun suomalaisen kirjailijan tapaan Raentokin kuvaa mielellään ihmistä, jolle yksityisten ja yleisten asioiden suhteet ovat ristiriitaisia ja joka kuin olematonta vastarintaa uhmaten hakee turvaa perhesolun huomasta: "omakohtasta, sitä tää elo ensimmäiseks on." Mitä muuta se elo sitten on, siitä Raentokin antaa päähenkilönsä löytää viitteitä mutta ei vielä enempää.
Kuinka sattuikaan peräperää luettavakseni kolme eriasteista irrallisuuden kuvausta, Niemisen, Putkosen
ja Raennon romaanit. Esko Raento on kolmannessa kirjassaan laajentanut näkökulmaansa suljetuista ryhmistä tai yhteisöistä väljemmälle alueelle, opiskelijaelämään, mutta hänen tapansa kirjoittaa on ennallaan: vaivihkaista havainnointia, pientä puhetta arjesta, avioliitosta, luonnosta. Hänen päähenkilössään, lääketieteen kandidaatissa, on meneillään jotakin, hän on liikkeessä jonnekin, epävarmasti, suunnan tietäen mutta keinojen suhteen ymmällään. Monen muun suomalaisen kirjailijan tapaan Raentokin kuvaa mielellään ihmistä, jolle yksityisten ja yleisten asioiden suhteet ovat ristiriitaisia ja joka kuin olematonta vastarintaa uhmaten hakee turvaa perhesolun huomasta: "omakohtasta, sitä tää elo ensimmäiseks on." Mitä muuta se elo sitten on, siitä Raentokin antaa päähenkilönsä löytää viitteitä mutta ei vielä enempää.