Omistaja

Kovanyrkkisen elokuvatähden romaani tuntui alkuun heti kiintoisalta: Constantine kuvaa lyhyin, latautunein katkelmin kirjan päähenkilöiden - rahapohatan, tämän tyttären, hevostenkasvattajien ja vakuutusetsivän - elämää ja tapahtumia salaperäisen hevoskuoleman aikaan. Ilmeisen selvästi Constantine osaa asiansa tältä kantilta, siksi mukavasti hevoskilpailujen virallinen ja epävirallinen puoli on tehty. Mutta mitä pitemmälle kirjaa päästään, sitä enemmän vievät tilaa tyttären rakkausseikkailut, rahasukujen keskinäiset taistelut, seksi, väkivaltaiset kostot, yli-ihmismäinen itsensä hillintä ja älykkyys. Ymmärrän, että Constantinen tarkoitus on ollut esittää kaikki kritiikkinä esimerkiksi rahan vaikutuksesta, mutta vakuuttavampi ote olisi silloin pitänyt saavuttaa. Nyt teksti ikään kuin kääntyy ajatustaan vastaan, korostaa arvostelemiaan asioita ja päätyy tavanomaisen keskinkertaiseksi mahti pelin kuvioksi, jota on näköjään markkinoitu juuri Constantinen nimen avulla.