Äiti menee naimisiin

Suomennospolitiikkamme merkillisyyksiä oikeastaan, että tämä Moa Martinsonin (1890-1964) pääteos (1936) ilmestyy suomeksi vasta nyt, vaikka saman omaelämäkerrallisen sarjan myöhempi teos Kuninkaan ruusut ja historiallinen sukuromaani Tulililjoja on suomennettu jo vuosia sitten. Toisaalta se on ollut teokselle onneksikin, koska se nyt on saanut ansioittensa mukaisen suomenrajan Eila Pennasessa. Maa Martinsonhan oli Ruotsin 1920- ja 1930-lukujen vahvan ns. työläiskirjailijakunnan ainoa nainen, ja hänen omaelämäkerrallisten teostensa pohjavirtana on tunnustus niille työläisnaisille ja -äideille, jotka ahdistavan puutteen, kovan kohtelun ja alistetun asemansa puristuksessa säilyttivät elämänrohkeutensa ja kasvattivat lapsensa kunnon ihmisiksi. Tässä teoksessaan tekijä kuvaa omaa lapsuuttaan viime vuosisadan loppupuolella, alituista juurettomuutta, köyhyyttä ja surkeutta, mutta samalla luovan lapsen sitkeyttä ja elämäntahtoa, joka löytää ilon ja lohdun kaikkein pienimmästäkin kasvuvoimakseen.