Ruusun ihme
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Teosarvio
Tästä selviävät vielä rajummin kuin aikaisemmasta (Parveke) näytelmästä Genet'n halu yhteiskunnallisten tabujen rikkomiseen ja pienten yhteisöjen suhteiden ihannoimiseen. Näin hän luo vankilastaan, julmuudesta, rikoksista ja homoseksualismista loistavalla, paikoin kirkollisen tuntuisella kielellään paratiisin, missä murha antaa pyhityksen ja missä rikos on halun sielu. Genet yhdistää tarkoituksellisesti seksuaalisten toimintojen kuvauksia sosiaalisten olojen protestiin mm. vankilan olosuhteisiin, vangin haluun tuntea rakkautta. Tuntuu kuitenkin siltä, että hän on halunnut näin lähinnä vakuuttua itse rikollisen elämän tarkoituksenmukaisuudesta. "Jos teokseni vaikuttavat seksuaalisesti, ne ovat huonoja. Niiden on vaikutettava taiteellisuudellaan." Onko Genet'n hyökkäykset arvosteltava ei moraalin vaan taiteellisen sisällön takia? Takaako taas taiteellisen suorituksen kauneus jotakin kirjan sanomasta? Miten vain, toivon monen jaksavan kahlata päällimmäisten tuntojen alle syvemmälle Genet'n ajatuksiin ihmisen vapaudesta eikä jäävän ulkonaisiin herjauksiin.
(K.V)
Olipa kerta kaikkiaan raju lukukokemus. Asiallisesti sanottuna: tämä kasvatuslaitoksen ja vankilan asukki - Jean Genet todella puhuu itsestään ja paatuneiden vankien elämästä - on korottanut rikoksen ja pahuuden ihanteikseen ja tavoitteekseen. Vankien karmeasta seksuaalisesta kanssakäymisestä hän kertoo avoimesti, jopa hurmaantuneesti. Lukijan reaktio on lähinnä kauhistus ja inho. Mutta suurella pahuudella voi olla oma kauhistava kauneutensa. Jean Genet on ilmeisesti mahdikas taiteilija, runoilija, joka osaa valaa elämää ja loistetta ajatuksiinsa, mielikuviinsa, tekoihinsa. Kirjaa todella lukee melkein painajaismaisen järkytyksen ja lumon vallassa.
(V.S.)
(K.V)
Olipa kerta kaikkiaan raju lukukokemus. Asiallisesti sanottuna: tämä kasvatuslaitoksen ja vankilan asukki - Jean Genet todella puhuu itsestään ja paatuneiden vankien elämästä - on korottanut rikoksen ja pahuuden ihanteikseen ja tavoitteekseen. Vankien karmeasta seksuaalisesta kanssakäymisestä hän kertoo avoimesti, jopa hurmaantuneesti. Lukijan reaktio on lähinnä kauhistus ja inho. Mutta suurella pahuudella voi olla oma kauhistava kauneutensa. Jean Genet on ilmeisesti mahdikas taiteilija, runoilija, joka osaa valaa elämää ja loistetta ajatuksiinsa, mielikuviinsa, tekoihinsa. Kirjaa todella lukee melkein painajaismaisen järkytyksen ja lumon vallassa.
(V.S.)