Punaisia ja valkoisia
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
11/1971
Teosarvio
Tenhiälä, Juho: Punaisia ja valkoisia.
Vankantuntuinen maalaismiljöö, vanhanaikainen kirja. Edellinen sanottuna positiivisessa mielessä. Turvallista tarinaa ihmisistä, jotka ovat niin tavallisia, että hyvää tekee. Poikkeuksena Janne-poika, joka on saanut kipinän: lukuhalun. Jannen kehitystarina alkaa suhteellisen vakavaraisesta torpasta ja johtaa lopulta oppikouluun, silloisen yhteiskunnan välttämättömille portaille. Kansalaissota tulee mukaan eleettömästi ja neutraalisti mutta kuitenkin sisältä päin kerrottuna. Kirjan alku, torpparinpojan arki, on ehkä loppupuolta aidompi. Jonkinlainen vähäinen teennäisyyden häivä on Jannen opiskelun vaiheissa ja eräissä "sivistyneemmissä" henkilöissä. Tekijä on sijoittanut vanhan kansan taikauskoisia tarinoita ja uskomuksia kuin todeksi ja tapahtuneiksi jokapäiväisen elämän joukkoon. Henkilöt ovat lähes kaikki moniulotteisia, tulevat jopa läheisiksi lukijalle. Kansanedustajan, ministerin, papin, opettajan teokselle uskaltaa ennustaa vankkaa lukijakuntaa, ei yksin Hämeessä, jota kuvaus koskee.
Vankantuntuinen maalaismiljöö, vanhanaikainen kirja. Edellinen sanottuna positiivisessa mielessä. Turvallista tarinaa ihmisistä, jotka ovat niin tavallisia, että hyvää tekee. Poikkeuksena Janne-poika, joka on saanut kipinän: lukuhalun. Jannen kehitystarina alkaa suhteellisen vakavaraisesta torpasta ja johtaa lopulta oppikouluun, silloisen yhteiskunnan välttämättömille portaille. Kansalaissota tulee mukaan eleettömästi ja neutraalisti mutta kuitenkin sisältä päin kerrottuna. Kirjan alku, torpparinpojan arki, on ehkä loppupuolta aidompi. Jonkinlainen vähäinen teennäisyyden häivä on Jannen opiskelun vaiheissa ja eräissä "sivistyneemmissä" henkilöissä. Tekijä on sijoittanut vanhan kansan taikauskoisia tarinoita ja uskomuksia kuin todeksi ja tapahtuneiksi jokapäiväisen elämän joukkoon. Henkilöt ovat lähes kaikki moniulotteisia, tulevat jopa läheisiksi lukijalle. Kansanedustajan, ministerin, papin, opettajan teokselle uskaltaa ennustaa vankkaa lukijakuntaa, ei yksin Hämeessä, jota kuvaus koskee.