Miettinen, Niina
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Lösönen, Katja
Elämäkertatietoa
Niina Miettinen (s. 1978) on Joensuusta kotoisin oleva kirjailija, dramaturgi ja kustannustoimittaja. Hän on kirjoittanut romaanin lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja novelleja. Miettinen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kotimaista kirjallisuutta ja valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2008. Teatterikorkeakoulussa hän on opiskellut dramaturgiaa ja valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2016. Miettinen on työskennellyt kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana Otavassa vuodesta 2005. Hän asuu perheineen Käpylässä Helsingissä.
- - -
Asuinpaikka:
Vuodesta 1978 Joensuu, vuonna 1998 Helsinkiin
Meriitit:
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuoden parhaasta esikoisesta, 2013
Koura-pääpalkinto Fiktio-sarjassa Fagerholm-kuunnelmatrilogiasta (Nukkelaboratorio - bonustarina kasvuvuosilta on trilogian ensimmäinen osa), 2008
Kunniamaininta J. H. Erkon kirjoituskilpailussa, 2008 (proosa)
Ura:
Kivestä Kaurismäkeen -sana- ja elokuvataiteen linja, 1997-1998 Pohjois-Karjalan Opisto
Kirjoittajakoulutus, perusopinnot, 1998 Jyväskylän avoin yliopisto
Teatterin ja draaman opettaminen, perus- ja aineopinnot, 2002-2004 Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto
Filosofian maisteri, pääaineena kotimainen kirjallisuus, sivuaineina yleinen kirjallisuustiede, psykologia, uskontotiede ja suomen kieli, 2008 Helsingin yliopisto
Teatteritaiteen maisteri, 2016 Teatterikorkeakoulu, dramaturgia
- - -
Asuinpaikka:
Vuodesta 1978 Joensuu, vuonna 1998 Helsinkiin
Meriitit:
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuoden parhaasta esikoisesta, 2013
Koura-pääpalkinto Fiktio-sarjassa Fagerholm-kuunnelmatrilogiasta (Nukkelaboratorio - bonustarina kasvuvuosilta on trilogian ensimmäinen osa), 2008
Kunniamaininta J. H. Erkon kirjoituskilpailussa, 2008 (proosa)
Ura:
Kivestä Kaurismäkeen -sana- ja elokuvataiteen linja, 1997-1998 Pohjois-Karjalan Opisto
Kirjoittajakoulutus, perusopinnot, 1998 Jyväskylän avoin yliopisto
Teatterin ja draaman opettaminen, perus- ja aineopinnot, 2002-2004 Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto
Filosofian maisteri, pääaineena kotimainen kirjallisuus, sivuaineina yleinen kirjallisuustiede, psykologia, uskontotiede ja suomen kieli, 2008 Helsingin yliopisto
Teatteritaiteen maisteri, 2016 Teatterikorkeakoulu, dramaturgia
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmiä ja kuunnelmia:
Kuusenkaatajaiset, näytelmä (ohjaus Vihtori Rämä ja työryhmä), Joensuun kaupunginteatteri, kantaesitys ja ensi-ilta 29.4.2015
Nukkelaboratorio – bonustarina kasvuvuosilta, kuunnelmadramatisointi Monika Fagerholmin romaanista Diiva (ohjaus Kaisa-Liisa Logrén), Kuunnelmatrilogian Nukkelaboratorio, Sisar yö ja sisar päivä ja Talvipuutarha ensimmäinen osa. Radioteatteri/ YLE Radio 1, ensi-esitys 4.12.2011
Juhannusnäytelmä, näytelmä (ohjaus Juhana von Bagh), Teatterikorkeakoulu, ensi-ilta 17.4.2009
Hengittämättä, kuunnelma (ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen), Radioteatteri/ Yle Radio1, ensi-esitys 5.7.2009
Lemminkäisen naiset, nukketeatteriesitys (teksti, sovitus ja ohjaus työryhmän), Kalevala 2002 -tapahtuma, ensi-esitys 18.5.2002
Kuusenkaatajaiset, näytelmä (ohjaus Vihtori Rämä ja työryhmä), Joensuun kaupunginteatteri, kantaesitys ja ensi-ilta 29.4.2015
Nukkelaboratorio – bonustarina kasvuvuosilta, kuunnelmadramatisointi Monika Fagerholmin romaanista Diiva (ohjaus Kaisa-Liisa Logrén), Kuunnelmatrilogian Nukkelaboratorio, Sisar yö ja sisar päivä ja Talvipuutarha ensimmäinen osa. Radioteatteri/ YLE Radio 1, ensi-esitys 4.12.2011
Juhannusnäytelmä, näytelmä (ohjaus Juhana von Bagh), Teatterikorkeakoulu, ensi-ilta 17.4.2009
Hengittämättä, kuunnelma (ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen), Radioteatteri/ Yle Radio1, ensi-esitys 5.7.2009
Lemminkäisen naiset, nukketeatteriesitys (teksti, sovitus ja ohjaus työryhmän), Kalevala 2002 -tapahtuma, ensi-esitys 18.5.2002
Tekstinäyte
Keksin Getsemanen edellisenä kesänä, kun Tuomaksen äidillä oli sairaalassa tuplatyövuoro. Getsemanessa kilpaillaan siitä, kuka pysyy pisimpään hereillä. Siinä pitää olla nukahtamatta niin kuin opetuslapset, joiden Jeesus toivoi vartioivan selustaansa puutarhassa. Nukahtaja häviää pelin.
Kun me ensimmäistä kertaa olimme Getsemanea, etsimme keittiöstä sitruunoita ja appelsiineja, mutta Tuomas löysi vain ruskealäikkäisen banaanin, josta lehahti parvi pieniä kärpäsiä. Se sai kelvata puutarhan tuoksuksi.
Tuomas sai valita, kuka se halusi olla yhdestätoista opetuslapsesta, Juudas Iskarioita ei laskettu. Tuomas halusi olla Jeesus.
"Tää peli mennee pilalle", sanoin Tuomakselle.
"Miten niin?"
"No kun Jeesus ei voi nukahtaa."
"Miks?"
"Koska se kärsii niin paljon."
"Tää Jeesus voi nukahtaa. Tätä väsyttää tosi paljon."
En ollut varma, mitä Maria Magdaleena teki kärsimysten iltana, joten oli varmempaa ottaa miesrooli. Tuomas sai olla Jeesus, minä olin kalastaja Pietari. Kävimme alapetille vierekkäin. Tuomas risti kätensä mahan päälle, otti hartaan ilmeen ja tuijotti Getsemanen vaneritaivasta, jolle Tuomaksen isoveli Timo oli piirtänyt kalvotussilla pippelin. Minun tehtäväni oli valvoa, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa, kun korvissa kohisi Getsemanen yö.
"Miulla on nälkä", Tuomas sanoi melkein heti, vaikka oltiin pääsiäisessä ja Jeesuksella paaston aika. Jaoimme banaanin kristillisesti puoliksi. Jeesus suostui ottamaan sen pään, jossa oli enemmän ruskeaa. Se oli vain pieni lisä kärsimysten taakkaan, joka Jeesusta odotti. Banaanin syötyämme pikkukärpäset jäivät vaille suuntaa. Ne singahtelivat vasten toisiaan ja iskivät törmätessään tulta, Jerusalemin tuikkivat tulikärpäset. Kauneinta mitä olin koskaan nähnyt.
[Israel-tyttö. Teos 2013, s. 18-19]
Kun me ensimmäistä kertaa olimme Getsemanea, etsimme keittiöstä sitruunoita ja appelsiineja, mutta Tuomas löysi vain ruskealäikkäisen banaanin, josta lehahti parvi pieniä kärpäsiä. Se sai kelvata puutarhan tuoksuksi.
Tuomas sai valita, kuka se halusi olla yhdestätoista opetuslapsesta, Juudas Iskarioita ei laskettu. Tuomas halusi olla Jeesus.
"Tää peli mennee pilalle", sanoin Tuomakselle.
"Miten niin?"
"No kun Jeesus ei voi nukahtaa."
"Miks?"
"Koska se kärsii niin paljon."
"Tää Jeesus voi nukahtaa. Tätä väsyttää tosi paljon."
En ollut varma, mitä Maria Magdaleena teki kärsimysten iltana, joten oli varmempaa ottaa miesrooli. Tuomas sai olla Jeesus, minä olin kalastaja Pietari. Kävimme alapetille vierekkäin. Tuomas risti kätensä mahan päälle, otti hartaan ilmeen ja tuijotti Getsemanen vaneritaivasta, jolle Tuomaksen isoveli Timo oli piirtänyt kalvotussilla pippelin. Minun tehtäväni oli valvoa, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa, kun korvissa kohisi Getsemanen yö.
"Miulla on nälkä", Tuomas sanoi melkein heti, vaikka oltiin pääsiäisessä ja Jeesuksella paaston aika. Jaoimme banaanin kristillisesti puoliksi. Jeesus suostui ottamaan sen pään, jossa oli enemmän ruskeaa. Se oli vain pieni lisä kärsimysten taakkaan, joka Jeesusta odotti. Banaanin syötyämme pikkukärpäset jäivät vaille suuntaa. Ne singahtelivat vasten toisiaan ja iskivät törmätessään tulta, Jerusalemin tuikkivat tulikärpäset. Kauneinta mitä olin koskaan nähnyt.
[Israel-tyttö. Teos 2013, s. 18-19]