Miettinen, Niina

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Lösönen, Katja

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Niina Miettinen (s. 1978) on Joensuusta kotoisin oleva kirjailija, dramaturgi ja kustannustoimittaja. Hän on kirjoittanut romaanin lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja novelleja. Miettinen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kotimaista kirjallisuutta ja valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2008. Teatterikorkeakoulussa hän on opiskellut dramaturgiaa ja valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2016. Miettinen on työskennellyt kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana Otavassa vuodesta 2005. Hän asuu perheineen Käpylässä Helsingissä.

- - -

Asuinpaikka:
Vuodesta 1978 Joensuu, vuonna 1998 Helsinkiin

Meriitit:
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuoden parhaasta esikoisesta, 2013

Koura-pääpalkinto Fiktio-sarjassa Fagerholm-kuunnelmatrilogiasta (Nukkelaboratorio - bonustarina kasvuvuosilta on trilogian ensimmäinen osa), 2008

Kunniamaininta J. H. Erkon kirjoituskilpailussa, 2008 (proosa)

Ura:
Kivestä Kaurismäkeen -sana- ja elokuvataiteen linja, 1997-1998 Pohjois-Karjalan Opisto

Kirjoittajakoulutus, perusopinnot, 1998 Jyväskylän avoin yliopisto

Teatterin ja draaman opettaminen, perus- ja aineopinnot, 2002-2004 Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto

Filosofian maisteri, pääaineena kotimainen kirjallisuus, sivuaineina yleinen kirjallisuustiede, psykologia, uskontotiede ja suomen kieli, 2008 Helsingin yliopisto

Teatteritaiteen maisteri, 2016 Teatterikorkeakoulu, dramaturgia

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmiä ja kuunnelmia:

Kuusenkaatajaiset, näytelmä (ohjaus Vihtori Rämä ja työryhmä), Joensuun kaupunginteatteri, kantaesitys ja ensi-ilta 29.4.2015

Nukkelaboratorio – bonustarina kasvuvuosilta, kuunnelmadramatisointi Monika Fagerholmin romaanista Diiva (ohjaus Kaisa-Liisa Logrén), Kuunnelmatrilogian Nukkelaboratorio, Sisar yö ja sisar päivä ja Talvipuutarha ensimmäinen osa. Radioteatteri/ YLE Radio 1, ensi-esitys 4.12.2011

Juhannusnäytelmä, näytelmä (ohjaus Juhana von Bagh), Teatterikorkeakoulu, ensi-ilta 17.4.2009

Hengittämättä, kuunnelma (ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen), Radioteatteri/ Yle Radio1, ensi-esitys 5.7.2009

Lemminkäisen naiset, nukketeatteriesitys (teksti, sovitus ja ohjaus työryhmän), Kalevala 2002 -tapahtuma, ensi-esitys 18.5.2002

Tekstinäyte

Keksin Getsemanen edellisenä kesänä, kun Tuomaksen äidillä oli sairaalassa tuplatyövuoro. Getsemanessa kilpaillaan siitä, kuka pysyy pisimpään hereillä. Siinä pitää olla nukahtamatta niin kuin opetuslapset, joiden Jeesus toivoi vartioivan selustaansa puutarhassa. Nukahtaja häviää pelin.

Kun me ensimmäistä kertaa olimme Getsemanea, etsimme keittiöstä sitruunoita ja appelsiineja, mutta Tuomas löysi vain ruskealäikkäisen banaanin, josta lehahti parvi pieniä kärpäsiä. Se sai kelvata puutarhan tuoksuksi.

Tuomas sai valita, kuka se halusi olla yhdestätoista opetuslapsesta, Juudas Iskarioita ei laskettu. Tuomas halusi olla Jeesus.

"Tää peli mennee pilalle", sanoin Tuomakselle.
"Miten niin?"
"No kun Jeesus ei voi nukahtaa."
"Miks?"
"Koska se kärsii niin paljon."
"Tää Jeesus voi nukahtaa. Tätä väsyttää tosi paljon."

En ollut varma, mitä Maria Magdaleena teki kärsimysten iltana, joten oli varmempaa ottaa miesrooli. Tuomas sai olla Jeesus, minä olin kalastaja Pietari. Kävimme alapetille vierekkäin. Tuomas risti kätensä mahan päälle, otti hartaan ilmeen ja tuijotti Getsemanen vaneritaivasta, jolle Tuomaksen isoveli Timo oli piirtänyt kalvotussilla pippelin. Minun tehtäväni oli valvoa, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa, kun korvissa kohisi Getsemanen yö.

"Miulla on nälkä", Tuomas sanoi melkein heti, vaikka oltiin pääsiäisessä ja Jeesuksella paaston aika. Jaoimme banaanin kristillisesti puoliksi. Jeesus suostui ottamaan sen pään, jossa oli enemmän ruskeaa. Se oli vain pieni lisä kärsimysten taakkaan, joka Jeesusta odotti. Banaanin syötyämme pikkukärpäset jäivät vaille suuntaa. Ne singahtelivat vasten toisiaan ja iskivät törmätessään tulta, Jerusalemin tuikkivat tulikärpäset. Kauneinta mitä olin koskaan nähnyt.

[Israel-tyttö. Teos 2013, s. 18-19]