Zilliacus, Benedict
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lähde: Carelica-kirjailijat
Elämäkertatietoa
Syntynyt 11.1.1921 Helsingissä
Asuu Helsingissä
Ylioppilas
Journalisti, kirjailija
Svenska litteratursällskapetin palkinto 1964, 1975, 1985, 1991
Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto 1964, 1980, 1986
Publicistförbundetin lehtimiespalkinto 1964
Elokuvataiteen valtionpalkinto 1977
Asuu Helsingissä
Ylioppilas
Journalisti, kirjailija
Svenska litteratursällskapetin palkinto 1964, 1975, 1985, 1991
Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto 1964, 1980, 1986
Publicistförbundetin lehtimiespalkinto 1964
Elokuvataiteen valtionpalkinto 1977
SFVn kulttuuripalkinto 1979
Kalevalan juhlavuoden mitali 1985
Karjala-palkinto 1990
Kiitos kirjasta -mitali 1991
Sv. Kulturfondenin kulttuuripalkinto 1993
Benedict Zilliacuksen karjalaisaiheisia teoksia ovat Wilhelm Wahlforss, Vuoren varjo ja Kertomus kadonneesta saaresta. "Kirjaimellisesti painavin kirjani (860 g) on Wilhelm Wahlforssin elämäkerta, joka myös lienee asiasisällöltään painavin", Benedict Zilliacus sanoo. "Koska lehtimiehenä olen käsitellyt kaikkia maailman aiheita, mutta en missään nimessä elinkeinoelämää, hämmästyin, että sain Wärtsilän tilauksesta aikaan varsin hyvän kirjan." Wahlforss-elämäkerta kertoo, miten nuori tuntematon insinööri pelastaa jo konkurssikypsän karjalaisen rautaruukin, Värtsilän, ja rakentaa siitä maamme mahtavimman yksityisen teollisuusyhtymän. Kirjasta ilmenee tekijän mukaan myös, kuinka Karjala jäi lopullisesti värikkään vuorineuvoksen sydämen asiaksi.
Benedict Zilliacukselle itselleen tärkeä on autobiografinen Vuoren varjo, jossa hän omien sanojensa mukaan kertoo mukavia pitkän lehtimiesuransa tiimoilta, mutta myös ilmaisee havaintonsa, kuinka suuressa määrin rintamavuosien kokemukset ja muistot ovat vaikuttaneet hänen, kuten varmaan useimpien veteraanien, myöhempään elämäänsä. "Vuoren varjo -kirjan pääteemana on, kaikkien köykäisten kaskujen lomassa, sota. Tarkoituksena on selventää nuoremmalle polvelle, mitä silloiselle nuorelle tavallisille suomalaiselle merkitsi sotaan lähtö, kuolemanpelon kanssa eläminen, tappamisen välttämättömyys, pitkien rintamavuosien pitkästymisen ja masennuksen voittaminen - tämä kaikki kerrottuna ilman turhaa paatosta ja patentti-isänmaallisuutta, mutta myös ilman turhaa itseruoskintaa ja jälkiviisautta", kirjailija kuvailee.
Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict Zilliacuksen lapsuudenkuvaus ja hänen kotisaarensa Hapenensaaren monografia. "Olen iloinen, että tuossa kuvassa taitaa olla jotain yleispätevää karjalaista, vaikka miljöö on aika kaukana klassisen Karjala-kuvan siintävistä vaaroista, runolauluista, rajaseudun mystiikasta. Nostan hattua Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön ennakkoluulottomuudelle sen palkitessa ruotsinkielisen kirjailijan ruotsalaisen perheen saaristossa sijaitsevan herraskartanon elämän kuvauksen..." kirjailija sanoo.
Hänelle itselleen oli tärkeää kirjassa Kertomus kadonneesta saaresta kirjoittaa itsensä irti traumasta, jonka karjalaisen kotisaaren menetys oli aiheuttanut. "Sattumalta tästä tilityksestä tuli suurin kirjallinen menestykseni monine palkintoineen ja Finlandia-ehdokkuuksineen. Kirjasta otettiin yhteensä kahdeksan painosta, ja saamani lukijoiden palaute oli ja on jatkuvasti minulle suuri ilon ja liikutuksen aihe."
Kalevalan juhlavuoden mitali 1985
Karjala-palkinto 1990
Kiitos kirjasta -mitali 1991
Sv. Kulturfondenin kulttuuripalkinto 1993
Benedict Zilliacuksen karjalaisaiheisia teoksia ovat Wilhelm Wahlforss, Vuoren varjo ja Kertomus kadonneesta saaresta. "Kirjaimellisesti painavin kirjani (860 g) on Wilhelm Wahlforssin elämäkerta, joka myös lienee asiasisällöltään painavin", Benedict Zilliacus sanoo. "Koska lehtimiehenä olen käsitellyt kaikkia maailman aiheita, mutta en missään nimessä elinkeinoelämää, hämmästyin, että sain Wärtsilän tilauksesta aikaan varsin hyvän kirjan." Wahlforss-elämäkerta kertoo, miten nuori tuntematon insinööri pelastaa jo konkurssikypsän karjalaisen rautaruukin, Värtsilän, ja rakentaa siitä maamme mahtavimman yksityisen teollisuusyhtymän. Kirjasta ilmenee tekijän mukaan myös, kuinka Karjala jäi lopullisesti värikkään vuorineuvoksen sydämen asiaksi.
Benedict Zilliacukselle itselleen tärkeä on autobiografinen Vuoren varjo, jossa hän omien sanojensa mukaan kertoo mukavia pitkän lehtimiesuransa tiimoilta, mutta myös ilmaisee havaintonsa, kuinka suuressa määrin rintamavuosien kokemukset ja muistot ovat vaikuttaneet hänen, kuten varmaan useimpien veteraanien, myöhempään elämäänsä. "Vuoren varjo -kirjan pääteemana on, kaikkien köykäisten kaskujen lomassa, sota. Tarkoituksena on selventää nuoremmalle polvelle, mitä silloiselle nuorelle tavallisille suomalaiselle merkitsi sotaan lähtö, kuolemanpelon kanssa eläminen, tappamisen välttämättömyys, pitkien rintamavuosien pitkästymisen ja masennuksen voittaminen - tämä kaikki kerrottuna ilman turhaa paatosta ja patentti-isänmaallisuutta, mutta myös ilman turhaa itseruoskintaa ja jälkiviisautta", kirjailija kuvailee.
Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict Zilliacuksen lapsuudenkuvaus ja hänen kotisaarensa Hapenensaaren monografia. "Olen iloinen, että tuossa kuvassa taitaa olla jotain yleispätevää karjalaista, vaikka miljöö on aika kaukana klassisen Karjala-kuvan siintävistä vaaroista, runolauluista, rajaseudun mystiikasta. Nostan hattua Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön ennakkoluulottomuudelle sen palkitessa ruotsinkielisen kirjailijan ruotsalaisen perheen saaristossa sijaitsevan herraskartanon elämän kuvauksen..." kirjailija sanoo.
Hänelle itselleen oli tärkeää kirjassa Kertomus kadonneesta saaresta kirjoittaa itsensä irti traumasta, jonka karjalaisen kotisaaren menetys oli aiheuttanut. "Sattumalta tästä tilityksestä tuli suurin kirjallinen menestykseni monine palkintoineen ja Finlandia-ehdokkuuksineen. Kirjasta otettiin yhteensä kahdeksan painosta, ja saamani lukijoiden palaute oli ja on jatkuvasti minulle suuri ilon ja liikutuksen aihe."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto
Vi ser på Helsingfors
1952. Söderström.
Finnish Designers
1954. Suomen Taideteollisuusyhdistys.
Uppåt väggarna
1956. Lilla teatern. Näytelmä. Suomennettu.
Lite i Rödluvan
1957. Lilla teatern. Näytelmä.
Nukkumatti
1958. Lilla teatern.Näytelmä.
Ö
1959. Lilla teatern. Näytelmä.
My Fair Lad
1960. Lilla teatern. Näytelmä.
Mera i Rödluvan
1961. Lilla teatern.Näytelmä
Nordisk brukskunst
Suomen osa. 1961. Hassings forlag.
Korsetti
1962. Sjöblom.
Guldbröllop
1962. Lilla teatern. Näytelmä.
Åttan
1964. Lilla teatern. Näytelmä. Suomennettu.
Ro, ro...
1966. Lilla teatern. Näytelmä.
Helsinki elää
1971. Helsingin kaupunki.
Sex årtionden i pressbilder
1971. Hbl.
Ulkosaaristossa
1974. Tammi.
100 klipp
1977. Hbl.
Saaristo (Matti Hällin ja Stig Jaatisen kanssa)
1977. Kirjayhtymä.
Stadin kundi
1979. Svenska teatern. Näytelmä.
Wilhelm Wahlforss
1984. Wärtsilä-yhtymä.
Vuoren varjo
1987. Kirjayhtymä.
Kertomus kadonneesta saaresta
1990. Kirjayhtymä.
Min värld i världen
1992. Schildt. Runoja.
Förlorat och bevarat
1996. Samfundet Sverige-Finland.
Useita kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia, mm. Myrskyluodon Maija, Lumottu tie, Härän vuosi.
Vi ser på Helsingfors
1952. Söderström.
Finnish Designers
1954. Suomen Taideteollisuusyhdistys.
Uppåt väggarna
1956. Lilla teatern. Näytelmä. Suomennettu.
Lite i Rödluvan
1957. Lilla teatern. Näytelmä.
Nukkumatti
1958. Lilla teatern.Näytelmä.
Ö
1959. Lilla teatern. Näytelmä.
My Fair Lad
1960. Lilla teatern. Näytelmä.
Mera i Rödluvan
1961. Lilla teatern.Näytelmä
Nordisk brukskunst
Suomen osa. 1961. Hassings forlag.
Korsetti
1962. Sjöblom.
Guldbröllop
1962. Lilla teatern. Näytelmä.
Åttan
1964. Lilla teatern. Näytelmä. Suomennettu.
Ro, ro...
1966. Lilla teatern. Näytelmä.
Helsinki elää
1971. Helsingin kaupunki.
Sex årtionden i pressbilder
1971. Hbl.
Ulkosaaristossa
1974. Tammi.
100 klipp
1977. Hbl.
Saaristo (Matti Hällin ja Stig Jaatisen kanssa)
1977. Kirjayhtymä.
Stadin kundi
1979. Svenska teatern. Näytelmä.
Wilhelm Wahlforss
1984. Wärtsilä-yhtymä.
Vuoren varjo
1987. Kirjayhtymä.
Kertomus kadonneesta saaresta
1990. Kirjayhtymä.
Min värld i världen
1992. Schildt. Runoja.
Förlorat och bevarat
1996. Samfundet Sverige-Finland.
Useita kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia, mm. Myrskyluodon Maija, Lumottu tie, Härän vuosi.