Kärsimysteni vuodet

Ulkonaisesti turvatuissa, mutta sisäisesti rikkinäisissä oloissa eläneen aviovaimon elämä muuttuu sananmukaisesti yhdellä laukauksella, jolla hän surmaa miehensä. Tästä alkaa vuosien mittainen vankilavaihe. Sen tuloksena syntyy todellinen "tiiliskivi", joka pääasiassa sisältää kuvausta elämästä ja ihmisistä vankilassa. Vaikka kirjoittaja kuvaa nimenomaan ranskalaista vankilaa, on ilmeistä, että hänen tekemänsä huomiot pätisivät monessa muussakin maassa. Gerard ei paljoakaan pysty välittämään tietoa hänessä itsessään tapahtuvasta psyykkisestä prosessista, puhumattakaan siitä, että hän pyrkisi tilittämään mennyttä tai toisi esiin syyllisyyden tunteita. Hänen vankilassa olonsa näkyvimpänä piirteenä on pyrkimys säilyttää oma yksilöllisyytensä ja siten erota "tavallisten" vankien joukosta. Kaiken peittävänä tavoitteena on myös halu päästä vankilasta pois ja siihen vaiheeseen valmistautuminen opiskelun avulla.
Kaiken kaikkiaan kirjaa on pidettävä osoitteettomana; on vaikeata arvioida kenelle se on kirjoitettu. Siihen saattavat tuntea kiinnostusta esim. vankilaa ammattinsa vuoksi lähellä olevat.