Lompolo, Kauko

Ensimmäinen kirjallinen työni oli ammattiini liittyvä pakinointi alan julkaisussa. Varsinaisen kirjailijantyöni sai aikaiseksi vanhin tyttöni (arkeolgi). Hän pyysi kirjoittamaan kokemuksistani, joista kerroin hänelle lapsena. Kirjoitan oman aikani historiikka nykyiselle sukupolvelle ja tuleville. Haluan välittää kirjoituksillani sitä, mitä koimme ja miten, kun luontaistaloudesta (luolamies) siirryttiin markkinatalouteen ja avaruusaikaan. Kasvu sodankäyneiden invalidien ja raadollisten ihmisten seurassa (mukana) puoliaroina itseänsä eteenpäin vieden.

Elämässä tärkein on terveys, tasapaino, ja hyvät ihmissuhteet.

Motto: kiitollisen nöyränä, oman ja toisten arvon tuntien eteenpäin. Periaateena "terveet elämäntavat, terve elämä".

Elämäkertatietoa

Kauko Adolf Lompolo s. 27.11.1945 Vittangi (Ruotsi). Eläkkeellä oleva opettaja, rakenennusmestari, urheiluvalmentaja ja fysioterapeutti. Nykyinen asuinpaikka Kittilä.

Jäsenyydet: Staalon hallituksen jäsen, Kitilän kunnan kulttuuritoimikunnan jäsen 76-80, Suomen Coach ry. jäsen, Hiihdon valmentaja -kerhon jäsen sekä Rakennusliiton vapaa jäsen.

Myönnetyt palkinnot ja kunniamaininnat: Suurmestariluokan urheilumerkki (Reservin aliupseerit ry), Hiihtoliiton pronssinen ansiomerkki, SVUL-lapinpiiri hopeinen ansiomerkki, Lapin Reservin aliupseerit ry:n pronssinen ansiomerkki, Rakennusliiton ansiomerkki sekä Kittilän urheilijat ry:n kultainen ansiomerkki.

Harrastukset:
ammunta, hiihto, kalastus, kirjonta, lapsenlapset, liikunta, maratonjuoksu, metsästys, pakinat, suunnistus, taidekäsityö ja öljymaalaus.

Tekstinäyte

Edessäni, noin kymmenen metrin päässä seisoo Karhu, kahdella jalalla. Nyt tuli noutaja! käy hätäisesti mielessäni. Korviinn nousee kohina, silmissä sumenee ja sydänrinnassa hakkaa kuin höyryvasara, Atrenaliinia syöksyy kehoon. Elimistö valmistautuu taisteluun, jossa kysymys on varmasti elämästä ja kuolemasta ja lopputuloskin on ennustettavissa.

Seisomme ääneti vastatusten, toisiamme tuijottaen. Käteni jossa on kirves, kohoaa, valmistautuen iskuun, mutta jokin pidättää meitä. Hiljainen uhkaava tuijotus jatkuu.

Tunturin takaa alkaa joki. Sivu 47.