Virpi Veronica

Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runokirja on
Lumihiutaleinen orkidea.

Ja tätä edellinen
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo.


Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon
sanat, teen loistavaa runoutta. Runouteni skaala on laaja, olen
raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus,
romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan
elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide
kertoo.

Olen raapustellut runoni niin merenneitona kuin laivan hyljättynä
hylkynä kuin kotkanakin. Olen ripotellut nonparelleja
pluskvanperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut,
punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä,
että riimejä... olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin
sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouttani lukiessa ei voi tutustua minuun/runoilijattareen, sillä
kirjoitustyylini on puhdas fiktio, mutta se ei olekaan runouden
tarkoitus (tutustua runoilijattareen), runouden tarkoitus on tuoda
rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Runoudessani usein kukkaköynnökset kietoutuvat. Kukkaloisto on toisin
sanoen inspiraatio runouteeni.

Sukella runouden sädehtivään maailmaan !

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on
lukeminen. Tunnelmallisia lukuhetkiä !