Tuulari, Jyrki

Valkoiset repivät naisilta vaatteita jotta olisivat voineet olla varmoja sukupuolesta, siis että naisia ovat ryssän toppahousuissa ja naiset jätettiin kasoihin rinnat paljaina ja jotkut ilman housujakin. Kalevankankaan parakeille ei riittänyt kuin paisataa naista vangeiksi kun kaikki muut lahdattiin heti kun oli varmistettu sukupuoli. Minä sanoin että ei kovin tasa-arvoiselta kuulosta. Ina katsoi minua hetken ja sanoi sitten että hänen isoäitinsä sentään jäi henkiin kuin ihmeen kautta ja hänet tuomittiin valtiopetoksesta viisitoista vuotiaana vankileirille, jolla hän sitten muutamaa viikkoa myöhemmin kuoli. Kysyin kuinka hän tästä oli selvillä. Ina sanoi että joitakin kirjeitä on säilynyt ja ne ovat syy miksi hän aiheesta alun perin kiinnostui. Minä että mitä niissä kirjeissä sitten oikein on. Ina huokaisi ja sanoi että huhtikuussa kahdeksantoista tuli kymmenentuhatta saksalaista sotilasta valkoisten avuksi Helsinkiin ja silloin alkoi säännönmukainen naisten surmaaminen eli saksalaiset ampuivat kaikki naissotilaat jotka jäivät kiinni. Vesilinnan elikkä nykyisen Linnanmäen kallioilla olivat viimeiset punaisten paikat, vihonviimeisinä naisten väijyt. Siellä isoäiti kirjoitti muistiin sen mitä näki. Huhtikuun lopussa punaiset, se joukko mitä enää oli jäljellä, alkoivat vaeltaa kohti Hämeenlinnaa ja Lahtea ja sen joukon mukana myös isoäiti. Joukko jakaantui ryhmiin ja Inan isoäiti oli kuudenkymmenen naisen ryhmässä, joka eteni kohti itää ja taisteli niin että sakemannit kokivat tappioita, kunnes ensimmäisenä toukokuun päivänä viidentoista ja kahdenkymmenen ikävuoden välillä olleita naisia ammuttiin ainakin neljäkymmentä, ja kuolleilla oli kaikilla housut, paitsi niillä jotka oli jo riisuttu. Minä kysyin kuoliko Inan isoäiti silloin, johon Ina että kuinka olisi voinut, koska kerran maanpetoksesta tuomittiin ja kuuntelinko minä ollenkaan. Minä sanoin että järkytys on suurempi kuin ymmärrys ja voisiko Ina jatkaa isoäitinsä kohtalon kertomista. Ina sanoi että isoäiti oli nopeasti pukenut hameen päälleen ja kätkenyt pienen japanilaisen aseensa ja palastunut. Isoäiti oli nähnyt naapurintytön alastomaksi riisuttuna ja puuhun sidottuna ja siihen ammuttuna ja tämä näky oli sekoittanut isoäidin tajunnan ja isoäiti, silloin viidentoista ikäinen tyttö, oli alkanut puhua sekavia ja kävellyt ympyrää kunnes oli korjattu talteen. Kun oli huomattu, että hän on raskaana, hänet oli viety niasten parakkiin, vaikka joku valkoinen oli kironnut että ampua pitäisi hullu punikkihuora, agitaattoien synnyttäjä rääväsuu. Vankileirillä Inan äiti oli syntynyt pahaisena keskosena ja lapsi oli saatu leiriltä pois salaisen pelastusverkon avulla. Lapsen mukana kulkeutui muistikirja, johon synnytystä edeltävänä päivänä oli kirjoitettu: