Aukia, Pekka
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lakialla tuuloo – Pohjalaisia nykykirjailijoita
Elämäkertatietoa
Synnyin 10.11.1928 Seinäjoella. Nykyinen kotipaikkani on Seinäjoki.
Koulutukseltani olen filosofianmaisteri, uskonnon ja psykologian vanhempi lehtori, pastori ja Master of Theological Studies pääaineena terapia.
Ammattejani ovat olleet toimittaja, uskonnon ja psykologian vanhempi lehtori Kauhajoen, Käpylän, Raahen, Orimattilan ja Mäntsälän oppikouluissa 1954-62 ja Mäntsälän oppikoulun rehtori 1962-85. Lisäksi olen toiminut koulu- ja seutusuunnittelijana, pastorin viransijaisena Torontossa 1979-80, siirtolaispastorina Göteborgissa 1989-90 ja 91-92 sekä turistipastorina Floridassa 1993-94. Nykyisin olen kolumnisti sekä kirjailija.
Olen kolmatta kertaa naimisissa, nykyinen vaimoni on kirjailijatoverini, op. Ritva-Liisa Aukia o.s. Johansson (s. 30). I avioliittoni solmin fil. kand., leht. Eeva-Liisa Pispan (s. 32) kanssa, josta lapset kirjailija, dos. Kirsti Marjatta Manninen (s. 52) kirjailijanimimerkki Enni Mustonen, DI Matti-Pekka A. (s. 57), fil.kand., toimittaja, säveltäjä ja käsikirjoittaja Jussi-Pekka A. (s. 58). II vaimoni oli fil. kand., toimittaja Kaisa Sisko Inkeri Aukia o.s. Savolainen (s. 40), josta avioliitosta pojat DI Petri Martti A. (s. 70) ja DI. Janne Pekka Werner A. (s. 82).
Kirjailijan työstä
Painetun lehden päätoimittaja jo 1940-luvulla, sen jälkeen yli 50 vuotta sanoma- ja aikakausilehdissä kolumnistina, tieto- ja muuna kirjailijana sekä kääntäjänä. Kaikella kirjallisella toiminnallani olen tietoisesti halunnut palvella kotimaatani.
Jotain omakohtaista, lempikirjanne, mielisäveltäjänne, suosikkielokuvanne, mikä teille on elämässä tärkeintä...
Lempikirjailija Shakespeare, Hermann Hesse ja Tolstoi.
Arvostan kirjoja, musiikkia ja ihmisiä. Mielikirjani on "Don Quijote", joka on Raamatun tavoin kuin kokonainen kirjasto. Olen nauttinut tavattomasti myös Ulla-Lena Lundbergin romaaneista, erityisesti hänen ruotsinkielisistä saaristolaiskirjoistaan.
Kuuntelen mielelläni Bachia ja yleensäkin klassista musiikkia.
Olen nykyisin silmänpohjan ikärappeutumisen vuoksi sen verran näkövammainen, että "nautin" kirjat äänikasetteina ja omat juttuni yli 26 pisteen kokoisiksi printattuina.
Chaplinin "Nykyaika" -filmi liikutti minua tavattomasti.
Ihminen, jota arvostin oli vaikuttaja ja arkkipiispa Mikko Juva, joka ei vuosikymmenestä toiseen menettänyt läheltäkään nähtynä silmissäni gloriaansa.
Syntyjäni olen eteläpohjalainen. Arvostan kotimaakuntani parhaita periaatteita ja huonoimpia vastaan taistelen etupäässä kirjoittamalla.
Omakoti-ihmisenä puutarhamme Alavudella ja Ylistarossa ovat lähiluontoni. Metsä ja kävelylenkki, kesämökkini järvimaisema sekä merenrannan ja lakeuden horisontti vapauttavat henkeäni.
Pekka Aukialla oli vuoteen 1935 asti Pekka Ala-Prinkkilä. Hän on Rotary-järjestön ja Pappisliiton jäsen ja on toiminut lukuisten koulukomiteoiden sihteerinä ja jäsenenä. Hän on saanut Suomen kulttuurirahaston apurahan vuonna 1979.
Hänen tärkeimmät harrastuksensa ovat olleet lukeminen ja kirjoittaminen, rakentaminen ja latinalainen kulttuuri. Elämässä hänelle on tärkeintä lähimmäisenrakkaus.
Koulutukseltani olen filosofianmaisteri, uskonnon ja psykologian vanhempi lehtori, pastori ja Master of Theological Studies pääaineena terapia.
Ammattejani ovat olleet toimittaja, uskonnon ja psykologian vanhempi lehtori Kauhajoen, Käpylän, Raahen, Orimattilan ja Mäntsälän oppikouluissa 1954-62 ja Mäntsälän oppikoulun rehtori 1962-85. Lisäksi olen toiminut koulu- ja seutusuunnittelijana, pastorin viransijaisena Torontossa 1979-80, siirtolaispastorina Göteborgissa 1989-90 ja 91-92 sekä turistipastorina Floridassa 1993-94. Nykyisin olen kolumnisti sekä kirjailija.
Olen kolmatta kertaa naimisissa, nykyinen vaimoni on kirjailijatoverini, op. Ritva-Liisa Aukia o.s. Johansson (s. 30). I avioliittoni solmin fil. kand., leht. Eeva-Liisa Pispan (s. 32) kanssa, josta lapset kirjailija, dos. Kirsti Marjatta Manninen (s. 52) kirjailijanimimerkki Enni Mustonen, DI Matti-Pekka A. (s. 57), fil.kand., toimittaja, säveltäjä ja käsikirjoittaja Jussi-Pekka A. (s. 58). II vaimoni oli fil. kand., toimittaja Kaisa Sisko Inkeri Aukia o.s. Savolainen (s. 40), josta avioliitosta pojat DI Petri Martti A. (s. 70) ja DI. Janne Pekka Werner A. (s. 82).
Kirjailijan työstä
Painetun lehden päätoimittaja jo 1940-luvulla, sen jälkeen yli 50 vuotta sanoma- ja aikakausilehdissä kolumnistina, tieto- ja muuna kirjailijana sekä kääntäjänä. Kaikella kirjallisella toiminnallani olen tietoisesti halunnut palvella kotimaatani.
Jotain omakohtaista, lempikirjanne, mielisäveltäjänne, suosikkielokuvanne, mikä teille on elämässä tärkeintä...
Lempikirjailija Shakespeare, Hermann Hesse ja Tolstoi.
Arvostan kirjoja, musiikkia ja ihmisiä. Mielikirjani on "Don Quijote", joka on Raamatun tavoin kuin kokonainen kirjasto. Olen nauttinut tavattomasti myös Ulla-Lena Lundbergin romaaneista, erityisesti hänen ruotsinkielisistä saaristolaiskirjoistaan.
Kuuntelen mielelläni Bachia ja yleensäkin klassista musiikkia.
Olen nykyisin silmänpohjan ikärappeutumisen vuoksi sen verran näkövammainen, että "nautin" kirjat äänikasetteina ja omat juttuni yli 26 pisteen kokoisiksi printattuina.
Chaplinin "Nykyaika" -filmi liikutti minua tavattomasti.
Ihminen, jota arvostin oli vaikuttaja ja arkkipiispa Mikko Juva, joka ei vuosikymmenestä toiseen menettänyt läheltäkään nähtynä silmissäni gloriaansa.
Syntyjäni olen eteläpohjalainen. Arvostan kotimaakuntani parhaita periaatteita ja huonoimpia vastaan taistelen etupäässä kirjoittamalla.
Omakoti-ihmisenä puutarhamme Alavudella ja Ylistarossa ovat lähiluontoni. Metsä ja kävelylenkki, kesämökkini järvimaisema sekä merenrannan ja lakeuden horisontti vapauttavat henkeäni.
Pekka Aukialla oli vuoteen 1935 asti Pekka Ala-Prinkkilä. Hän on Rotary-järjestön ja Pappisliiton jäsen ja on toiminut lukuisten koulukomiteoiden sihteerinä ja jäsenenä. Hän on saanut Suomen kulttuurirahaston apurahan vuonna 1979.
Hänen tärkeimmät harrastuksensa ovat olleet lukeminen ja kirjoittaminen, rakentaminen ja latinalainen kulttuuri. Elämässä hänelle on tärkeintä lähimmäisenrakkaus.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietokirjoja
Lukion kirkkohistorian oheislukemisto ja työkirja. (Maija-Liisa Maurasen kanssa) 1974.
Alistettu vai rakastettu? 1978.
Lukion uskontotieto 1(Maija-Liisa Maurasen kanssa) 8. painos 1981.
Vanhempainkoulu 7, Elämme yhdessä murrosikää. 1985.
Minä ja muut -kirjasarja: esiopetus, peruskoulun 1-2, 3-4, 5-6 ja yläaste. 1987.
Tärkeät paperit, asiointi ja lakiasiat. (Eve Trobäckin Ruotsin lakioppaan suomenkielinen vastine, yhdessä Kaisa ja Petri Aukian kanssa) 1989.
Toimekas, Eläkeliiton järjestöopas. (Kirsti Mannisen kanssa) 1994.
Parisuhde kukkimaan. 1999.
Uusi suurperhe. (Kirsti Mannisen kanssa) 1999.
Kun läheinen kuolee, Råd inför begravning. 2000.
Liian hyvä mieheksi. 2001.
Uskallanko uuteen rakkauteen? Elämää eron jälkeen.(Ritva-Liisa Aukian kanssa) 2002.
Artikkelisarja Alavuden Lapinkylän vaiheista (Veikko Heikkilän kanssa) Viiskunta -lehdessä 2004-5, kirjaksi koottuna 2005.
Täyttä päivää, elämää eläkkeellä. 2006.
Koulualan julkaisuja ja mietintöjä, joissa olin toimittajana: Nuorisoaste valinkauhassa. 1971, Kouludemokratia NYT. 1973, Koulutusuudistus NYT. 1974.
1960- ja 70-luvuilla kirjoitin koulunuudistustoimikuntien ja -komiteoiden sihteerinä mietintöjen pohjatekstejä ja koulualan artikkeleita, myös seuraaviin kirjoihin:
Todellisen uudistuksen tie. 1965,
Koulunuudistuspäivät. 1966,
Koulusuunnittelu. 1969, Koulurakennuksen suunnittelu. 1974.
Uuteen Tietosanakirjaan kirjoitin artikkelin "Yhtenäiskoulu".
Käännös kirjasta "Mitä toivot lapsellesi?" 1986 (Dyer).
Toistakymmentä koulusuunnitelmaa 1960- ja -70-luvuilla.
Syksystä 1944 aloin avustaa paikallislehteä (Etelä-Pohjanmaa), sitten toimitin painettua maakunnallista teinilehteä (Kytö 1946-48). Vuosina 1951-53 olin valtakunnallisen Teini-lehden toimittajana.
Vuosina 1958-84 kirjoitin kolumneja mm. Raahen Seutuun, Pitäjänsanomiin, Mäntsälä-lehteen, Mäntsälän Seutuun ja Uusimaa-lehteen (omalla nimellä sekä nimimerkeillä Kuotesukko ja Lautamies) 1960-luvun lopulla olin myös Suomenmaan ja Kodin Kuvalehden kolumnisti.
Ajankohtaisista kirjoituksistani tärkeimmät ovat vuosina 1995-98 Pohjalaiseen ja vuodesta 1998 lähtien Ilkka-lehteen kirjoittamani kolumnit, tähän mennessä noin 300.
Lukion kirkkohistorian oheislukemisto ja työkirja. (Maija-Liisa Maurasen kanssa) 1974.
Alistettu vai rakastettu? 1978.
Lukion uskontotieto 1(Maija-Liisa Maurasen kanssa) 8. painos 1981.
Vanhempainkoulu 7, Elämme yhdessä murrosikää. 1985.
Minä ja muut -kirjasarja: esiopetus, peruskoulun 1-2, 3-4, 5-6 ja yläaste. 1987.
Tärkeät paperit, asiointi ja lakiasiat. (Eve Trobäckin Ruotsin lakioppaan suomenkielinen vastine, yhdessä Kaisa ja Petri Aukian kanssa) 1989.
Toimekas, Eläkeliiton järjestöopas. (Kirsti Mannisen kanssa) 1994.
Parisuhde kukkimaan. 1999.
Uusi suurperhe. (Kirsti Mannisen kanssa) 1999.
Kun läheinen kuolee, Råd inför begravning. 2000.
Liian hyvä mieheksi. 2001.
Uskallanko uuteen rakkauteen? Elämää eron jälkeen.(Ritva-Liisa Aukian kanssa) 2002.
Artikkelisarja Alavuden Lapinkylän vaiheista (Veikko Heikkilän kanssa) Viiskunta -lehdessä 2004-5, kirjaksi koottuna 2005.
Täyttä päivää, elämää eläkkeellä. 2006.
Koulualan julkaisuja ja mietintöjä, joissa olin toimittajana: Nuorisoaste valinkauhassa. 1971, Kouludemokratia NYT. 1973, Koulutusuudistus NYT. 1974.
1960- ja 70-luvuilla kirjoitin koulunuudistustoimikuntien ja -komiteoiden sihteerinä mietintöjen pohjatekstejä ja koulualan artikkeleita, myös seuraaviin kirjoihin:
Todellisen uudistuksen tie. 1965,
Koulunuudistuspäivät. 1966,
Koulusuunnittelu. 1969, Koulurakennuksen suunnittelu. 1974.
Uuteen Tietosanakirjaan kirjoitin artikkelin "Yhtenäiskoulu".
Käännös kirjasta "Mitä toivot lapsellesi?" 1986 (Dyer).
Toistakymmentä koulusuunnitelmaa 1960- ja -70-luvuilla.
Syksystä 1944 aloin avustaa paikallislehteä (Etelä-Pohjanmaa), sitten toimitin painettua maakunnallista teinilehteä (Kytö 1946-48). Vuosina 1951-53 olin valtakunnallisen Teini-lehden toimittajana.
Vuosina 1958-84 kirjoitin kolumneja mm. Raahen Seutuun, Pitäjänsanomiin, Mäntsälä-lehteen, Mäntsälän Seutuun ja Uusimaa-lehteen (omalla nimellä sekä nimimerkeillä Kuotesukko ja Lautamies) 1960-luvun lopulla olin myös Suomenmaan ja Kodin Kuvalehden kolumnisti.
Ajankohtaisista kirjoituksistani tärkeimmät ovat vuosina 1995-98 Pohjalaiseen ja vuodesta 1998 lähtien Ilkka-lehteen kirjoittamani kolumnit, tähän mennessä noin 300.