Lehtonen, Anna-Liisa

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

satukokoelmat
Sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Kirjailijan omat sanat

MITEN PÄÄDYIN KIRJAILIJAKSI

Olen avioerolapsi ja jouduin isoäitini ja tämän aviomiehen hoitoon alle vuoden ikäisenä. Perhe oli helluntailainen, liikkeen syntyajan ankaria normeja noudattava. Monet asiat, mm. sadut, olivat syntiä ja kiellettyjä, olivathan ne "valhetta". Mutta ei hätää: aloin keksiä itselleni omia satuja - ja pian pihan muutkin lapset vaativat minua kertomaan heille. Siispä "kirjoitin" jo ennen kuin opin kirjoittamaan. Myöhemmin, oppikouluun mentyäni, kirjoitin päiväkirjan lisäksi runoja ja kertomuksia luokan, sittemmin teinikunnan ja Teiniliiton lehtiin ja toimitin niitä. Ensimmäinen julkaistu tuotokseni oli runoseloste koulun lausuntakilpailusta, muistaakseni vuodelta 1940. Näin minua ruvettiin pitämään jo varhain kirjoittajana. Kirjoittaminen oli minulle elintärkeää, varsinkin teini-iässä. Se tarjosi mahdollisuuden pakoon kodin ilmapiiristä ja eräänlaiseen ripittäytymiseen. Lapsuuteni heijastuu kirjallisissa töissäni. Niissä on paljon orpolapsia, mutta myös herttaisia tätösiä, joita maailmassani vilisi. Saduissani kasvaa myös paljon kukkia ja vanhan puutarhan kasveja. Luulen, että ankaruudestaan huolimatta rakastava kotini on läsnä töissäni. Opin varhain ymmärtämään, että vanhempani eivät voineet toimia muuten, koska pitivät velvollisuutenaan minun "pelastamistani" maailman viettelyksiltä. RAKASTAN ennen kaikkea suurta perhekuntaani, johon kuuluu eri-ikäisiä peräti 18 henkeä. Rakastan myös syksyä, kulttuuritarjonnan uudestisyntymisen aikaa, enemmän kuin kesää; kynttilänvaloa, näytelmien lukemista, hiljaista kamarimusiikkia ja kahdenkeskisiä keskusteluja, ja vierastan isoja väenkokouksia. HARRASTAN jossain määrin kaikkia taiteen lajeja: olen laulanut kuoroissa, ottanut laulu- ja pianotunteja, käynyt ikebana- ja piirustuskursseja. siis olen parantumaton esteetikko, vähän käytännön elämälle vieras. Elääkseni olen ollut toimittajana ja äidinkielen opettajana.

Elämäkertatietoa

äidinkielen lehtori

opinnot: FM

palkintoja:
1974 SLS:n runokilpapalkinto
1977 Otavan palkinto
1978 Marie Under -suomennoskilpa, kunniamain.
1978 Kaleval. runokilvan 2 x I palk. (2/5)
1980 SNK ry:n kunniakirja
1980-1.: Espoon kaupungin palkinto näytelmästä Akseli ja Ville Albergassa.
SKL:n palkinto
1989 Kotilieden Minun talvisotani -palkinto

harrastukset kuvaamataito ja lukeminen

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmä:
Akseli ja Ville Albergassa (1976). 10 dokumenttiaineistoon perustuvaa kohtausta Akseli Gallen-Kallelan ja Ville Vallgrenin Leppävaaran kaudelta.

Tekstinäyte

Rakastetulle

Et tiedä kuinka kaukaa lensin luoksesi valtameren yllä tuulessa repeilevin läpinäkyvin siivin - ollaksemme tuokion kahden Ikuisuuden portilla.

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. Suomen kirjastoseura, 1987.


Barn- och ungdomsförfattare i Finland. III. Finlands biblioteksförening, 1983.