Ojala, Ossi
Elämäkertatietoa
synt. 22.3.1933 Savonlinnassa, kuoli Heinolassa 18.12.2006
asui Heinolassa ja Tampereella
eronnut
opinnot: HuK, kansalaisopiston rehtorin pätevyys
ammatti: eläkkeellä, toiminut opettajana lähes kaikissa koulumuodoissa, mainostoimittajana, harrastajateatteriohjaajana, läänintaiteilijana, sanomalehtimiehenä, taideaineiden opettajana
palkinnot:
Nuorten kirjan Otavan palkinto 1964 (kirjasta Saarella tapahtuu) ja 1968 (Kahvila Sinuhe)
Suolintu -romaani I p. 1967
Oulun ja Lapin läänin kirjoituskilp. II p. 1975
Jean Monnet -runokilpailu (Italia) IV sija 1995
näytelmäpalkinnot: Sokeat III p. 1963, Matka fantasiaan III p. 1979
harrastukset: kirjallisuus, teatteri, elokuvat, öljyvärimaalaus
Ossi Ojala on kirjailija, jonka tuotanto koostuu kahdeksasta julkaistusta proosateoksesta, lukuisista näytelmistä, kuunnelmista, dramatisoinneista sekä saduista ja tarinoista.
Ossi Ojala kuvailee kirjailijantaipaleensa alkua: "Se tavallinen tarina: pikkulapsesta saakka ollut synnynnäinen "valehtelija". En pärjännyt fyysisesti kaverisakissa, mutta olin ainoa, joka osasi kertoa hurjia juttuja! Rakastuin syvästi 17-vuotiaana Seijaan (kuollut nykyään) ja kirjoitin tunteeni runoiksi."
Koko kirjailijanuransa ajan Ojala on ollut erittäin tuottelias. "Ympäristö suorastaan "kukkii ja rehottaa" tärkeitä asioita, joista pitäisi kirjoittaa! Olen nyt ollut vielä liian lyhyen ajan vapaa ansiotöistä - 6 v. lääninkirjailijana vei kaiken kirjoittamismahdollisuuden ja ajan. En siis vielä "hallitse" tätä runsasta aikaa! Ideoita on lapuilla ja lipuilla ja elän toivossa, että vielä kykenen luovaan työhön!"
Omasta tuotannostaan merkittävimpinä Ossi Ojala mainitsee: "Ennen hiljaisuutta huudan, koska kaikessa karmeudessaan sen tarkoitus on vavahduttaa turtunut nykyihminen tajuamaan totaalisen maailmantuhon, niin henkisen kuin fyysisenkin läheisyyden. Myös romaani Ja aika pysähtyi on tärkeä näkökulma nyky-yhteiskuntaan. Näytelmistä toistaiseksi paras on Danse Macabre."
"Ennen hiljaisuutta huudan on jännittävä kokeilu. Ossi Ojalalla on korkeat taiteelliset tavoitteet ja hän saa aikaan eräänlaisen epäromaanin, joka on hänen tarkoituksensakin. Siinä fantasia räiskähtelee ja groteskit kuviot seuraavat toisiaan." (SSD 25.6.86, Riitta Wahlroos)
Itselleen tärkeitä kirjoja maailmankirjallisuudesta Ossi Ojala löytää runsaasti: Steinbeckin Vihan hedelmät ja Eedenistä itään, Faulknerin Kun tein kuolemaa sekä Villipalmut, Tolkienin Taru sormusten herrasta, Styronin Tulen saalis, Garcia Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys, Linnan Täällä Pohjantähden alla, Sartren Inho ja Camus´n Sivullinen. "Tšehov on maailman paras näytelmäkirjailija!" Hengenheimolaisikseen hän mainitsee John Steinbeckin, Henry Millerin, Hannu Salaman ja Jouko Turkan.
Pirkanmaalaisuus merkitsee kirjailijalle paljon. "Elämäni liittyy tänne monin tavoin jo äitini ja mummoni kautta. Opiskelu, rakastuminen, häät, avioero, lukuisat työsuhteet liittävät minut tänne, vaikka työasioitten takia olen joutunut enimmäkseen työskentelemään muualla. Savonlinnaan jouduin vain keskosuuttani syntymään! Mikko Mäkelä muuten oli isäni serkku!"
"Uskon kaikesta yleismaailmallisesta pessimismistä huolimatta siihen, että niin kauan kun on elämää on myös toivoa", tilittää Ojala. "Kansallinen kirjallisuus on jokaisen maan aatelissinetti. Vaikka kirjoittaja kirjoittaisikin yleismaailmallisista ilmiöistä, oma kansallinen ääni olisi syytä löytää. Ilman peroonallista ilmaisua ei synny rajoja ylittävää tekstiä.
Omalla vaatimattomalla tavallani pyrin yhdistämään ihmisiä ja aatteita ja poistamaan rajoja. Joskus sanomani osumatarkkuus vaatii rohkeitakin otteita, mutta ne eivät koskaan ole itsetarkoituksellisia. Ehkä selvemmin "hyväksymisen evankeliumini" on tavoitettavissa romaanissani Toisenlainen rakkaustarina. Hyväksykäämme enemmän ja tuomitkaamme vähemmän. Jokaisessa meissä on kuva Jumalasta - kuin paholaisestakin..."
(Pirkanmaan kirjailijat)
- - -
Luonnehdinta
Savonlinnassa syntynyt kirjallisuuden monitoimimies Ossi Ojala kirjoitti lapsille, nuorille ja aikuisille niin proosaa kuin näytelmiä ja kuunnelmiakin. Varsinkin hänen nuortenkirjoissaan näkyvät Heinolan alueen maisemat. Aikuistenkirjoissaan hän haluaa havahduttaa turtuneet ihmiset huomaamaan niin maailman toivon kuin toivottomuudenkin.
Faktaa
Ossi Ojala syntyi agronomiperheeseen Savonlinnassa 23.3.1933. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Sysmän yhteiskoulusta vuonna 1953 ja suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1962. Ojala toimi opettajana lähes kaikissa koulumuodoissa ja lisäksi mm. mainostoimittajana, sanomalehtimiehenä ja harrastajateatteriohjaajana. Hän harrasti kirjallisuutta, teatteria, elokuvia ja öljyvärimaalausta.
Ossi Ojala asui pitkään Tampereella ja kuoli Heinolassa 18.12.2006.
Kirjailijaura
Ossi Ojalan kirjailijaura alkoi hänen kertomansa mukaan tavanomaisesti:” Olin pikkulapsesta saakka synnynnäinen `valehtelija`. En pärjännyt fyysisesti kaverisakissa, mutta olin ainoa, joka osasi kertoa hurjia juttuja. Rakastuin syvästi 17-vuotiaana ja kirjoitin tunteeni runoiksi”.
Ossi luki paljon nuoruudestaan saakka. Hänen lempikirjailijoitaan olivat mm. Steinbeck, Faulkner,Tolkien, Marquez ja Salama. Ojala havaitsi, että ympäristö suorastaan rehotti tärkeitä asioita, joista pitäisi kirjoittaa. Vaikka hän oli kiinni työelämässä, hänestä tuli tuottelias kirjailija. Hän aloitti nuortenkirjailijana, mutta kirjoitti muutakin proosaa sekä näytelmiä, kuunnelmia, satuja ja tarinoita.Tuotannollaan hän pyrki yhdistämään ihmisiä ja aatteita, kaatamaan raja-aitoja ja lisäämään ymmärrystä ja hyväksyntää toisia kohtaan.
(Etelä-Savon kirjailijat)
asui Heinolassa ja Tampereella
eronnut
opinnot: HuK, kansalaisopiston rehtorin pätevyys
ammatti: eläkkeellä, toiminut opettajana lähes kaikissa koulumuodoissa, mainostoimittajana, harrastajateatteriohjaajana, läänintaiteilijana, sanomalehtimiehenä, taideaineiden opettajana
palkinnot:
Nuorten kirjan Otavan palkinto 1964 (kirjasta Saarella tapahtuu) ja 1968 (Kahvila Sinuhe)
Suolintu -romaani I p. 1967
Oulun ja Lapin läänin kirjoituskilp. II p. 1975
Jean Monnet -runokilpailu (Italia) IV sija 1995
näytelmäpalkinnot: Sokeat III p. 1963, Matka fantasiaan III p. 1979
harrastukset: kirjallisuus, teatteri, elokuvat, öljyvärimaalaus
Ossi Ojala on kirjailija, jonka tuotanto koostuu kahdeksasta julkaistusta proosateoksesta, lukuisista näytelmistä, kuunnelmista, dramatisoinneista sekä saduista ja tarinoista.
Ossi Ojala kuvailee kirjailijantaipaleensa alkua: "Se tavallinen tarina: pikkulapsesta saakka ollut synnynnäinen "valehtelija". En pärjännyt fyysisesti kaverisakissa, mutta olin ainoa, joka osasi kertoa hurjia juttuja! Rakastuin syvästi 17-vuotiaana Seijaan (kuollut nykyään) ja kirjoitin tunteeni runoiksi."
Koko kirjailijanuransa ajan Ojala on ollut erittäin tuottelias. "Ympäristö suorastaan "kukkii ja rehottaa" tärkeitä asioita, joista pitäisi kirjoittaa! Olen nyt ollut vielä liian lyhyen ajan vapaa ansiotöistä - 6 v. lääninkirjailijana vei kaiken kirjoittamismahdollisuuden ja ajan. En siis vielä "hallitse" tätä runsasta aikaa! Ideoita on lapuilla ja lipuilla ja elän toivossa, että vielä kykenen luovaan työhön!"
Omasta tuotannostaan merkittävimpinä Ossi Ojala mainitsee: "Ennen hiljaisuutta huudan, koska kaikessa karmeudessaan sen tarkoitus on vavahduttaa turtunut nykyihminen tajuamaan totaalisen maailmantuhon, niin henkisen kuin fyysisenkin läheisyyden. Myös romaani Ja aika pysähtyi on tärkeä näkökulma nyky-yhteiskuntaan. Näytelmistä toistaiseksi paras on Danse Macabre."
"Ennen hiljaisuutta huudan on jännittävä kokeilu. Ossi Ojalalla on korkeat taiteelliset tavoitteet ja hän saa aikaan eräänlaisen epäromaanin, joka on hänen tarkoituksensakin. Siinä fantasia räiskähtelee ja groteskit kuviot seuraavat toisiaan." (SSD 25.6.86, Riitta Wahlroos)
Itselleen tärkeitä kirjoja maailmankirjallisuudesta Ossi Ojala löytää runsaasti: Steinbeckin Vihan hedelmät ja Eedenistä itään, Faulknerin Kun tein kuolemaa sekä Villipalmut, Tolkienin Taru sormusten herrasta, Styronin Tulen saalis, Garcia Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys, Linnan Täällä Pohjantähden alla, Sartren Inho ja Camus´n Sivullinen. "Tšehov on maailman paras näytelmäkirjailija!" Hengenheimolaisikseen hän mainitsee John Steinbeckin, Henry Millerin, Hannu Salaman ja Jouko Turkan.
Pirkanmaalaisuus merkitsee kirjailijalle paljon. "Elämäni liittyy tänne monin tavoin jo äitini ja mummoni kautta. Opiskelu, rakastuminen, häät, avioero, lukuisat työsuhteet liittävät minut tänne, vaikka työasioitten takia olen joutunut enimmäkseen työskentelemään muualla. Savonlinnaan jouduin vain keskosuuttani syntymään! Mikko Mäkelä muuten oli isäni serkku!"
"Uskon kaikesta yleismaailmallisesta pessimismistä huolimatta siihen, että niin kauan kun on elämää on myös toivoa", tilittää Ojala. "Kansallinen kirjallisuus on jokaisen maan aatelissinetti. Vaikka kirjoittaja kirjoittaisikin yleismaailmallisista ilmiöistä, oma kansallinen ääni olisi syytä löytää. Ilman peroonallista ilmaisua ei synny rajoja ylittävää tekstiä.
Omalla vaatimattomalla tavallani pyrin yhdistämään ihmisiä ja aatteita ja poistamaan rajoja. Joskus sanomani osumatarkkuus vaatii rohkeitakin otteita, mutta ne eivät koskaan ole itsetarkoituksellisia. Ehkä selvemmin "hyväksymisen evankeliumini" on tavoitettavissa romaanissani Toisenlainen rakkaustarina. Hyväksykäämme enemmän ja tuomitkaamme vähemmän. Jokaisessa meissä on kuva Jumalasta - kuin paholaisestakin..."
(Pirkanmaan kirjailijat)
- - -
Luonnehdinta
Savonlinnassa syntynyt kirjallisuuden monitoimimies Ossi Ojala kirjoitti lapsille, nuorille ja aikuisille niin proosaa kuin näytelmiä ja kuunnelmiakin. Varsinkin hänen nuortenkirjoissaan näkyvät Heinolan alueen maisemat. Aikuistenkirjoissaan hän haluaa havahduttaa turtuneet ihmiset huomaamaan niin maailman toivon kuin toivottomuudenkin.
Faktaa
Ossi Ojala syntyi agronomiperheeseen Savonlinnassa 23.3.1933. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Sysmän yhteiskoulusta vuonna 1953 ja suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1962. Ojala toimi opettajana lähes kaikissa koulumuodoissa ja lisäksi mm. mainostoimittajana, sanomalehtimiehenä ja harrastajateatteriohjaajana. Hän harrasti kirjallisuutta, teatteria, elokuvia ja öljyvärimaalausta.
Ossi Ojala asui pitkään Tampereella ja kuoli Heinolassa 18.12.2006.
Kirjailijaura
Ossi Ojalan kirjailijaura alkoi hänen kertomansa mukaan tavanomaisesti:” Olin pikkulapsesta saakka synnynnäinen `valehtelija`. En pärjännyt fyysisesti kaverisakissa, mutta olin ainoa, joka osasi kertoa hurjia juttuja. Rakastuin syvästi 17-vuotiaana ja kirjoitin tunteeni runoiksi”.
Ossi luki paljon nuoruudestaan saakka. Hänen lempikirjailijoitaan olivat mm. Steinbeck, Faulkner,Tolkien, Marquez ja Salama. Ojala havaitsi, että ympäristö suorastaan rehotti tärkeitä asioita, joista pitäisi kirjoittaa. Vaikka hän oli kiinni työelämässä, hänestä tuli tuottelias kirjailija. Hän aloitti nuortenkirjailijana, mutta kirjoitti muutakin proosaa sekä näytelmiä, kuunnelmia, satuja ja tarinoita.Tuotannollaan hän pyrki yhdistämään ihmisiä ja aatteita, kaatamaan raja-aitoja ja lisäämään ymmärrystä ja hyväksyntää toisia kohtaan.
(Etelä-Savon kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Ossi Ojalan tuotanto
Proosaa:
Saarella tapahtuu (1963)
Surmasuon salaisuus (1964)
Valkoinen vaara (1966) 2.p. (1981)
Kahvila Sinuhe (1967)
Suolintu (1967)
Toisenlainen rakkaustarina (1982)
Ja aika pysähtyi (1985)
Proosaa:
Saarella tapahtuu (1963)
Surmasuon salaisuus (1964)
Valkoinen vaara (1966) 2.p. (1981)
Kahvila Sinuhe (1967)
Suolintu (1967)
Toisenlainen rakkaustarina (1982)
Ja aika pysähtyi (1985)
Ennen hiljaisuutta huudan (1985)
Ruusulokki (2008)
Näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja:
Syyllinen
Maskotti (1959)
Kiinalaista posliinia (1960)
Rukousnauha (1960)
Vielä viisi päivää (1960)
Kolme muskettisoturia, 14-osainen (1992)
Schubertin elämänkerta (1963)
Äiti, äiti (1975)
Sukukokous
Sokeat (1963)
James -78 (1978)
Matka Fantasiaan (1979)
Maailman laulu, dramatisointi Jean Gionon romaanista (1981)
Ruuvit löysällä, TV-farssi (1981)
Jäähyväiset lasihevoselle, dramatisointi Pentti Kirstilän teoksesta (1982)
Naamio ja silkkikenkä (1989)
Balleriina (1990)
Haapaveden kannel
Kultakehto, purppuralaiva
Onnellisten suku
Nokkospaita (1995)
Danse Macabre (kantaesitys syksyllä -97)
Pimeässä, dramatisointi Tšehovin teoksesta
Satunäytelmiä ja kuunnelmia:
Elokuinen seikkailu, Kadonneen tähden arvoitus, Kaksin, Prinsessa TanaWaka ja kultainen kuvastin, Jääkukka, Appelsiinit, Laskutehtävä, Taikalasi, Tähti on sammunut, Ryöstetty joulutähti, Kultakannel, Jahkiva, Prinsessa Virtanen, Ovi, Pallo joka karkasi, Prinsessa Rääsynen, Dada puuhevonen, Ihmekukka, Aurinkovaunut, Sumujen laakso I ja II, Kuka nyt noitia pelkäisi, Öitsit Karhulassa, Erfeuksen prinssit, 1001 yötä, Rukousnauha, Taikaharppaus, Noitalipas, Herra Jompikumpi ja rouva Kukakumma, Sam sukeltaja.
Lisäksi suuri joukko satuja ja tarinoita eri lehdissä, esitelmiä ja runoja, osallistumisia antologioihin.
Ruusulokki (2008)
Näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja:
Syyllinen
Maskotti (1959)
Kiinalaista posliinia (1960)
Rukousnauha (1960)
Vielä viisi päivää (1960)
Kolme muskettisoturia, 14-osainen (1992)
Schubertin elämänkerta (1963)
Äiti, äiti (1975)
Sukukokous
Sokeat (1963)
James -78 (1978)
Matka Fantasiaan (1979)
Maailman laulu, dramatisointi Jean Gionon romaanista (1981)
Ruuvit löysällä, TV-farssi (1981)
Jäähyväiset lasihevoselle, dramatisointi Pentti Kirstilän teoksesta (1982)
Naamio ja silkkikenkä (1989)
Balleriina (1990)
Haapaveden kannel
Kultakehto, purppuralaiva
Onnellisten suku
Nokkospaita (1995)
Danse Macabre (kantaesitys syksyllä -97)
Pimeässä, dramatisointi Tšehovin teoksesta
Satunäytelmiä ja kuunnelmia:
Elokuinen seikkailu, Kadonneen tähden arvoitus, Kaksin, Prinsessa TanaWaka ja kultainen kuvastin, Jääkukka, Appelsiinit, Laskutehtävä, Taikalasi, Tähti on sammunut, Ryöstetty joulutähti, Kultakannel, Jahkiva, Prinsessa Virtanen, Ovi, Pallo joka karkasi, Prinsessa Rääsynen, Dada puuhevonen, Ihmekukka, Aurinkovaunut, Sumujen laakso I ja II, Kuka nyt noitia pelkäisi, Öitsit Karhulassa, Erfeuksen prinssit, 1001 yötä, Rukousnauha, Taikaharppaus, Noitalipas, Herra Jompikumpi ja rouva Kukakumma, Sam sukeltaja.
Lisäksi suuri joukko satuja ja tarinoita eri lehdissä, esitelmiä ja runoja, osallistumisia antologioihin.
Tekstinäyte
Ote tuotannosta:
Marraslaulu (katkelma)
(palkittu Jean Monnet-kilpailussa Italiassa 1995)
Täällä minä istun metsässä,
keskellä huonettani
edessäni kaikki polut pois ei-mistään
minnekään.
Täällä minä istun,
hämärä sylissäni.
Ehkä voit ajatella joskus:
siellä se istuu, ensilumensa keskellä.
Jäistä huilua puhaltaa
odotellessaan...
Marraslaulu (katkelma)
(palkittu Jean Monnet-kilpailussa Italiassa 1995)
Täällä minä istun metsässä,
keskellä huonettani
edessäni kaikki polut pois ei-mistään
minnekään.
Täällä minä istun,
hämärä sylissäni.
Ehkä voit ajatella joskus:
siellä se istuu, ensilumensa keskellä.
Jäistä huilua puhaltaa
odotellessaan...
Lähteitä ja viittauksia