Lönnrot, Elias
Kuvatiedoston lataaminen
Elämäkertatietoa
Syntynyt
9.4.1802 Sammatti
Kuollut
19.3.1884 Sammatti
Koulutus
Kävi Tammisaaren pedagogiota 1814-1815 ja Turun katedraalikoulua 1816-1818. Opiskeli Turun akatemiassa 1822-27. FK 1827. Lääketieteen opiskelija Helsingin yliopistossa 1828-32, LL 1832.
Ammatti
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33, Kajaanin piirilääkäri 1833-1844, 1849-1854, Helsingin yliopiston Suomen kielen professori 1854-1862, Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimittaja 1862-1880. Tutkimusmatkailija, runonkerääjä, lääkäri, kielitieteilijä, lehtimies ja runoilija.
Kirjailijan asuinpaikat
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33.
9.4.1802 Sammatti
Kuollut
19.3.1884 Sammatti
Koulutus
Kävi Tammisaaren pedagogiota 1814-1815 ja Turun katedraalikoulua 1816-1818. Opiskeli Turun akatemiassa 1822-27. FK 1827. Lääketieteen opiskelija Helsingin yliopistossa 1828-32, LL 1832.
Ammatti
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33, Kajaanin piirilääkäri 1833-1844, 1849-1854, Helsingin yliopiston Suomen kielen professori 1854-1862, Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimittaja 1862-1880. Tutkimusmatkailija, runonkerääjä, lääkäri, kielitieteilijä, lehtimies ja runoilija.
Kirjailijan asuinpaikat
Oulun piirin apulaislääkäri 1832-33.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Elias Lönnrotin monipuolinen ja laaja tuotanto käsittää hänen pääteoksensa kansalliseepoksemme Kalevalan (1-2. osa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1835, uuden Kalevalan 1. laitos 1849) lisäksi useita muita kansanrunoustieteen alaan kuuluvia teoksia, lääke-, kieli- ja kasvitieteellisiä teoksia sekä kertomuksia ja virsi- ja muita runoja. Tuotannon keskeisin osa sisältyy vv. 1990-1993 ilmestyneisiin Valittuihin teoksiin 1-5. Lönnrot avusti yli kymmentä lehteä ja toimi mm. Oulussa ilmestyneiden Mehiläisen (1836-1837, 1839-1840) ja Oulun Wiikko-Sanomien päätoimittajana (1852-1853). Oulun Wiikko-Sanomissa julkaistiin Lönnrotin runoja, runokirjeitä, suomennoksia ja kansanlaulujen mukaelmia yhteensä kymmenkunta. Yhdentoista Suomessa, Venäjällä ja Virossa vuosina 1828-1884 tehdyn keruumatkan tuloksena syntyi kalevalamittaisia runoja, sananlaskuja, satuja, arvoituksia ja kansanlauluja sekä rahvaanrunoilijoiden sepitteitä ja muuta muistitietoa.
Videot