Mrożek, Sławomir
Elämäkertatietoa
Kirjoittaa Daniil Harmsin tyylisiä groteskeja satiireja.
Sławomir Mrożek (s. 1930) on näytelmäkirjailija ja satiirikko, joka emigroitui Puolasta 1960-luvulla ja asuttuaan pitkään Meksikossa palasi takaisin vuonna 1996. Mrożek asuu Krakovassa. Hän debytoi piirtäjänä ja julkaisee yhäkin pilapiirroksiaan Puolan suurimmassa päivälehdessä Gazeta Wyborczassa.
Ulkomailla Mrożek on tunnetuimpia puolalaisia näytelmäkirjailija, jonka näytelmiä esitetään kaikilla maailman näyttämöillä. Hänen näytelmänsä ovat satiireja, joissa hän taitavasti yhdistää puolalaisen ominaislaadun ja Puolan totalitarismin kokemuksen yleismaailmalliseen ja yleisinhimilliseen käyttäytymiseen, ihmisten välisiin käytäntöihin ja peleihin joilla ihmiset yrittävät toisiaan orjuuttaa. Hänen kritiikkinsä kohdistuu usein älymystöön, jonka hän esittää vallanpitäjien marionettina. Hänen ensimmäinen näytelmänsä oli Poliisi (1951), joka pohti totalitarismin olemusta: poliisi tarvitsee oppositiota luodakseen itselleen olemassaolon oikeutuksen. Mrożekin keinoja ovat groteski, parodiointi ja absurdi, joita hän osaa taidokkaasti hyödyntää.
Näytelmässä Tango (1964) Mrożek tutki sekä taiteellisen että tapojen avantgarden perintöä osoittaen, että kun kaikki on sallittua, aletaan kaivata kieltoja ja normeja. Emigrantit (1974) on taidokkaasti piirretty luonnehdinta puolalaisesta mentaliteetista kahden laittomasti USAan tulleen puolalaisen hahmoissa esitettynä. Viimeksi ilmestynyt näytelmä Rakkautta Krimillä (1993) analysoi kolmea Venäjää: tsaarin-, Neuvosto- ja postkommunistista.
Kertomuksissaan, joista tunnetuin on Elefantti (1957), Mrożek kuvaa sosialismin absurdiutta, mutta kritisoi myös puolalaisen romantiikan perinteen stereotypioita, joiden vaikutus puolalaisessa mentaliteetissa on aina ollut vahva ja jotka monesti ovat tuottaneet tyhjää mahtipontisuutta. Mrożek on muodostunut käsitteeksi puolalaiseen arkipäivän tietoisuuteen.
Sławomir Mrożek (s. 1930) on näytelmäkirjailija ja satiirikko, joka emigroitui Puolasta 1960-luvulla ja asuttuaan pitkään Meksikossa palasi takaisin vuonna 1996. Mrożek asuu Krakovassa. Hän debytoi piirtäjänä ja julkaisee yhäkin pilapiirroksiaan Puolan suurimmassa päivälehdessä Gazeta Wyborczassa.
Ulkomailla Mrożek on tunnetuimpia puolalaisia näytelmäkirjailija, jonka näytelmiä esitetään kaikilla maailman näyttämöillä. Hänen näytelmänsä ovat satiireja, joissa hän taitavasti yhdistää puolalaisen ominaislaadun ja Puolan totalitarismin kokemuksen yleismaailmalliseen ja yleisinhimilliseen käyttäytymiseen, ihmisten välisiin käytäntöihin ja peleihin joilla ihmiset yrittävät toisiaan orjuuttaa. Hänen kritiikkinsä kohdistuu usein älymystöön, jonka hän esittää vallanpitäjien marionettina. Hänen ensimmäinen näytelmänsä oli Poliisi (1951), joka pohti totalitarismin olemusta: poliisi tarvitsee oppositiota luodakseen itselleen olemassaolon oikeutuksen. Mrożekin keinoja ovat groteski, parodiointi ja absurdi, joita hän osaa taidokkaasti hyödyntää.
Näytelmässä Tango (1964) Mrożek tutki sekä taiteellisen että tapojen avantgarden perintöä osoittaen, että kun kaikki on sallittua, aletaan kaivata kieltoja ja normeja. Emigrantit (1974) on taidokkaasti piirretty luonnehdinta puolalaisesta mentaliteetista kahden laittomasti USAan tulleen puolalaisen hahmoissa esitettynä. Viimeksi ilmestynyt näytelmä Rakkautta Krimillä (1993) analysoi kolmea Venäjää: tsaarin-, Neuvosto- ja postkommunistista.
Kertomuksissaan, joista tunnetuin on Elefantti (1957), Mrożek kuvaa sosialismin absurdiutta, mutta kritisoi myös puolalaisen romantiikan perinteen stereotypioita, joiden vaikutus puolalaisessa mentaliteetissa on aina ollut vahva ja jotka monesti ovat tuottaneet tyhjää mahtipontisuutta. Mrożek on muodostunut käsitteeksi puolalaiseen arkipäivän tietoisuuteen.