Kuronen, Ville

Kirjoittaminen noin vähän koulunkäynnin pohjalta tavattoman vaikeata. Etenkin vielä kun velkaisena miehenä pääsin aloittamaan vasta liki 60 v. vanhana. Tuskien taival ennen kuin sain ensimmäisen käsikirjoituksen julkaisukuntoon.

Elämäkertatietoa

Hän kävi neljä vuotta kansakoulua ja joutui viettämään kuusi vuotta armeijassa talvi- ja jatkosodan aikana.

Tekstinäyte

Tänä päivänä Tatu häviää.
Ensimmäisellä välitunnilla Jukka ei vieläkään lähtenyt mäkeen vaan livahti koulupihan hiljennettyä suksineen halkovajan taakse. Hän kuivasi puseron hihalla suksensa ja voiteli ne ostamallaan voiteella huolellisesti. Sitten hän sujautti koulun viettävällä pihalla pienen liu’un, ja hänen kasvonsa kirkastuivat. Sukset luistivat mainiosti. Lipsuivat hieman, mutta sehän ei hyppyrissä laskiessa haitannut. Ruokailuvälitunnilla se tapahtuisi, hän päätti, ja poikien palatessa mäestä vähättelevä ilme kasvoillaan asetti suksensa tavalliselle paikalleen seinää vasten ja painui tunnille.

- Pois alta akkavalta!
Tatun silmät hehkuivat voitonvarmoina. Jukka pahin kilpailija oli suksenmitan päässä ja toiset sitäkin kauempana. Parastaan yrittämättä hän leiskautti ja jäi hypyllään hitusen alle talven ennätyksensä. Pari lähinnä olevaa poikaa hyppäsi välillä, ja sitten oli Jukan vuoro. JO paljoa ennen hyppyrin nokkaa hän tiesi: nyt se lähtee. Sen tunsi vauhdista, korvissa viheltävästä ilmavirrasta ja varsinkin poikien raikuvista huudoista ilmalennon jälkeen.
- Jukka voitti!
- Tatu hävis kun Limingan akat tappelussa!
- Jukka yöllä taikoja tehny!
- Jumatsukka…Se oli leiskaus!

[Vihtori Kunnaspään perintö. Kirjayhtymä 1998, s. 124]