Huhtinen, Kaarina

- - -

Luonnehdinta

Kaarina Huhtinen on suonenjokelainen äidinkielenopettaja ja maatilanemäntä, jonka lasten, nuorten ja aikuisten kirjoissa välittyy ennen kaikkea ihmissuhteiden tärkeys ja ihmiseksi kasvaminen. Kaunokirjallisen tuotannon lisäksi Kaarina Huhtinen on tehnyt myös äidinkielen oppikirjoja ja toiminut kirja-arvostelijana.


Faktaa

Kaarina Huhtinen syntyi 3.4.1939 Jyväskylässä lääkäriperheeseen, joka muutti pian Helsinkiin. Lapsuutensa ja nuoruutensa Kaarina asui Helsingissä ja välillä Lapinlahdella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Karjalan yhteiskoulusta 1959. Sen jälkeen hän suoritti FK-tutkinnon Helsingin yliopistossa ja valmistui äidinkielen opettajaksi. Avioiduttuaan hän opetti Tampereella ja Savonlinnassa ennen ryhtymistään maatilan emännäksi Suonenjoella vuonna 1980. Myös siellä hän toimi äidinkielen lehtorina.

Savon maisemat ja ihmiset ovat tulleet Kaarina Huhtiselle tutuiksi Lapinlahden, Pieksämäen, Savonlinnan ja Suonenjoen ajoilta.

Kaarina Huhtinen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. Hänen lempiharrastuksiaan ovat musiikki, kuvataiteet, luonto ja kirjallisuus.


Kirjailijaura

Oppikoulun toisen luokan opettajalla Toivo J. Rantasella oli erityinen merkitys Kaarinan kirjoittajauralle. Rantanen kannusti häntä kirjoittamaan kirjoittamasta päästyään - ja niin hän siitä lähtien tekikin. Hän kirjoitti päiväkirjaa, osallistui kirjoituskilpailuihin ja kirjoitti mm. Savon Sanomien nuortenpalstalle. Kirjallisuuden opinnot yliopistossa lamauttivat kirjoittamisinnon ja myös perhe- sekä työelämä rajoittivat osaltaan kaunokirjallista tuottamista. Sen sijaan Kaarina Huhtinen luki paljon. Erityisesti hän ihaili Aleksis Kiven, Aino Kallaksen, Mika Waltarin ja Volter Kilven tyyliä. Myös Ernest Hemingwayn, Almert Camus`n ja Susanna Tamaron tyyli on viehättänyt häntä.

Vuonna 1969 Kaarina Huhtinen osallistui W+G:n romaanikilpailuun käsikirjoituksellaan Kymmenen keltaista ruusua. Se ei voittanut, mutta kustantaja kiinnostui tekstistä ja näin esikoinen ilmestyi vuonna 1972. Siitä alkoi kirjailijanura.

* * *

Kirjastokorvausapurahoja vuoteen 1996.

I palkinto Sanoma Oy:n satukirjakilpailussa tarinalla Ihmeitä tekevä jumalankuva.

Valtionpalkinto teoksesta Ihmeitä tekevä jumalankuva.

Pikku-Finlandia -ehdokkuus kirjalla Kelloaaria.

Kalevalaisten naisten liiton palkinto Karu korutarina -tekstistä 2008.

* * *

Kirjastokorvausapurahoja vuoteen 1996.

I palkinto Sanoma Oy:n satukirjakilpailussa tarinalla Ihmeitä tekevä jumalankuva.

Valtionpalkinto teoksesta Ihmeitä tekevä jumalankuva.

Pikku-Finlandia -ehdokkuus kirjalla Kelloaaria.

Kalevalaisten naisten liiton palkinto Karu korutarina -tekstistä 2008.

(Etelä-Savon kirjailijat)