Djian, Philippe
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Zeitjung.de
Elämäkertatietoa
Djian on syntynyt Pariisissa 1949, mutta asuu nykyään vaimonsa kanssa Lausannessa. Ennen kirjailijaksi antautumista hän työskenteli mm. satamatyöläisenä, kirjakauppiaana, näyttelijänä ja moottoritien kassana. Djian on asunut pitkiä aikoja sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa. Hän polttaa Winstoneita, pitää Lars von Trierin elokuvasta Idiootit ja Bret Easton Ellisin romaanista Glamorama sekä Charles Bukowskin, Raymond Carverin, Jack Kerouacin ja Henry Millerin kirjoista.
Jo ensimmäiset teokset, novellikokoelma 50 contre 1 (1981) ja romaani Bleu comme l'enfer (1982) tutustuttivat lukijat hänen tyyliinsä, joka on sekoitus puhe- ja kirjakieltä. Hänestä tuli Ranskan kuumimpia ja kiistellyimpiä kirjailijanimiä. Le Monde julisti hänen olevan Ranskan kirjallisuuden kärkeä. Hänet nimettiin desilluusion mestariksi.
Djianin keskeinen henkilöhahmo, marginalisoitunut kirjailija esiintyy jo aiemmin suomennetuissa romaaneissa Hullu rakkauteni (1984) ja Betty Blue (1985), josta tuli Jean-Jacques Beineixin ohjaamana ja Beatrice Dallen tähdittämänä todellinen kulttielokuva, Suomessakin. 1980-luvun lopun suursuosion jälkeen Djianin tähteys on hiipunut, mutta vuonna 1998 alun perin ilmestynyt Paratiisin nimeen ja vuonna 2000 julkaistu Valaistunut hekuma ovat nostaneet hänet taas suuriin otsikoihin. Hänen mahtava valttinsa on edelleen mielikuvitus, ja vuosituhannen taitteessa kirjailija tuntui löytäneen uuden vaihteen tuotantoonsa. Djianin mukaan kirjailijan kolme välttämätöntä ominaisuutta ovat anteliaisuus, viha ja ivan taju.
(Sammakko)
Jo ensimmäiset teokset, novellikokoelma 50 contre 1 (1981) ja romaani Bleu comme l'enfer (1982) tutustuttivat lukijat hänen tyyliinsä, joka on sekoitus puhe- ja kirjakieltä. Hänestä tuli Ranskan kuumimpia ja kiistellyimpiä kirjailijanimiä. Le Monde julisti hänen olevan Ranskan kirjallisuuden kärkeä. Hänet nimettiin desilluusion mestariksi.
Djianin keskeinen henkilöhahmo, marginalisoitunut kirjailija esiintyy jo aiemmin suomennetuissa romaaneissa Hullu rakkauteni (1984) ja Betty Blue (1985), josta tuli Jean-Jacques Beineixin ohjaamana ja Beatrice Dallen tähdittämänä todellinen kulttielokuva, Suomessakin. 1980-luvun lopun suursuosion jälkeen Djianin tähteys on hiipunut, mutta vuonna 1998 alun perin ilmestynyt Paratiisin nimeen ja vuonna 2000 julkaistu Valaistunut hekuma ovat nostaneet hänet taas suuriin otsikoihin. Hänen mahtava valttinsa on edelleen mielikuvitus, ja vuosituhannen taitteessa kirjailija tuntui löytäneen uuden vaihteen tuotantoonsa. Djianin mukaan kirjailijan kolme välttämätöntä ominaisuutta ovat anteliaisuus, viha ja ivan taju.
(Sammakko)