Schildt, Runar
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Runar Schildt, 1910-luku. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
s. 26.10.1888 Helsingissä
k. 29.9.1925 Helsingissä
Runar Schildt on suomenruotsalaisen, niin kutsutun ”dagdrivare”-kirjallisuuden merkittävin edustaja. Tämä kirjallisuuden virtaus heijasti vuosisadan vaihteen jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan jännitteitä, usein kuvaamalla nuoria, juurettomia ja porvaristaustaisia miehiä, heidän dekadenttia elämäntapaansa modernissa suurkaupungissa sekä heidän haaveitaan sisäisen voiman löytämisestä ja raitistumisesta. Schildtin teokset syntyivät 1910- ja 1920- luvuilla. Hän kirjoitti myös näytelmiä, mutta on erityisen tunnettu suomenruotsalaisen kirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin kuuluvana kirjailijana, ennen kaikkea psykologisesti ja tyylillisesti taitavien novellien kirjoittajana. Schildtin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat novellit "En sparv i tranedans" (1915, su. ”Varpusen suudelma”), "Regnbågen" (1916, su. ”Sateenkaari”), "Rönnbruden" (1917, su. ”Pihlajamorsian”), "Hemkomsten" (1919, su. ”Kotiinpaluu”) ja "Häxskogen" (1920, su. ”Noitametsä”). Dagdrivare-kirjailijoiden keskuudessa Schildt poikkeaa edukseen kuvaamalla laajasta näkökulmasta heikkoja ja yhteisön ulkopuolella olevia henkilöhahmoja, kirjoittamalla oivaltavasti ja hahmoihin eläytyen. Hänen teokset puhuttelevat vielä nykyajankin lukijoita ja muutamia niistä on myös filmatisoitu.
(Klassikkokirjasto)
k. 29.9.1925 Helsingissä
Runar Schildt on suomenruotsalaisen, niin kutsutun ”dagdrivare”-kirjallisuuden merkittävin edustaja. Tämä kirjallisuuden virtaus heijasti vuosisadan vaihteen jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan jännitteitä, usein kuvaamalla nuoria, juurettomia ja porvaristaustaisia miehiä, heidän dekadenttia elämäntapaansa modernissa suurkaupungissa sekä heidän haaveitaan sisäisen voiman löytämisestä ja raitistumisesta. Schildtin teokset syntyivät 1910- ja 1920- luvuilla. Hän kirjoitti myös näytelmiä, mutta on erityisen tunnettu suomenruotsalaisen kirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin kuuluvana kirjailijana, ennen kaikkea psykologisesti ja tyylillisesti taitavien novellien kirjoittajana. Schildtin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat novellit "En sparv i tranedans" (1915, su. ”Varpusen suudelma”), "Regnbågen" (1916, su. ”Sateenkaari”), "Rönnbruden" (1917, su. ”Pihlajamorsian”), "Hemkomsten" (1919, su. ”Kotiinpaluu”) ja "Häxskogen" (1920, su. ”Noitametsä”). Dagdrivare-kirjailijoiden keskuudessa Schildt poikkeaa edukseen kuvaamalla laajasta näkökulmasta heikkoja ja yhteisön ulkopuolella olevia henkilöhahmoja, kirjoittamalla oivaltavasti ja hahmoihin eläytyen. Hänen teokset puhuttelevat vielä nykyajankin lukijoita ja muutamia niistä on myös filmatisoitu.
(Klassikkokirjasto)