Törmänen, Vilho Edvard
Elämäkertatietoa
Vilho Edvard (V. E.) Törmänen (aik. Kyrö), 12.04.1986 – 03.06.1967 Lohja. Kansakoulunopettaja, kirjailija. Valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1909. Toimi kansakoulunopettajana ensin Rovaniemellä 1909–1910 ja 1912–1918, sen jälkeen Vihdissä 1921–1930. Viimeksi Törmänen oli opettajana Lohjalla 1930–1947. Hän oli myös päätoimittajana Keski-Pohjanmaa -lehdessä vuosina 1919–1921 ja Länsi-Uusimaa-lehdessä 1935–1937.
Törmänen aloitti kirjoittamisen jo opiskellessaan Kajaanin seminaarissa. Hänen esikoisromaaninsa Mestarit ilmestyi vuonna 1925. Törmäsen tunnetuin teos, runokokoelma Tunturilauluja ilmestyi samana vuonna (1925). Hyvän vastaanoton siivittelemänä Säveltäjä Yrjö Kilpinen sävelsi kokoelman runoista 12 kappaletta muun muassa runot Jänkä, Vanha kirkko, Laulu ja Tunturille. Runokokoelma käännettiin myös ruotsiksi ja saksaksi.
Törmänen joutui tahtomattaan mukaan 1920-luvun kirjallisiin taisteluihin, kun professori Edvin Flinck (Linkomies) kritisoi samaan aikaan ilmestyneitä Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden runoilijoiden runokokoelmia ja piti Törmäsen Tunturilauluja-kokoelmaa niitä parempana. Kun Törmäsen toinen runokokoelma Elämän korpi ilmestyi 1928, Tulenkantajiin kuulunut Lauri Viljanen kirjoitti siitä murskaavan arvostelun, jossa hän vertasi kokoelman runoja viikkolehtien palstoilla julkaistuihin "runollisiin rikkaruohoihin". Törmänen joutui tämän jälkeen julkaisemaan lähes kaikki teoksensa omakustanteina sillä kustantajat eivät halunneet niitä julkaista. Tätä tilannetta hän kuvasi itse 1956 ilmestyneessä omakustanteessa Harkittu "murha". Törmänen joutui omasta mielestään Tulenkantajien "klikkiterrorin kohteeksi".
Törmänen aloitti kirjoittamisen jo opiskellessaan Kajaanin seminaarissa. Hänen esikoisromaaninsa Mestarit ilmestyi vuonna 1925. Törmäsen tunnetuin teos, runokokoelma Tunturilauluja ilmestyi samana vuonna (1925). Hyvän vastaanoton siivittelemänä Säveltäjä Yrjö Kilpinen sävelsi kokoelman runoista 12 kappaletta muun muassa runot Jänkä, Vanha kirkko, Laulu ja Tunturille. Runokokoelma käännettiin myös ruotsiksi ja saksaksi.
Törmänen joutui tahtomattaan mukaan 1920-luvun kirjallisiin taisteluihin, kun professori Edvin Flinck (Linkomies) kritisoi samaan aikaan ilmestyneitä Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden runoilijoiden runokokoelmia ja piti Törmäsen Tunturilauluja-kokoelmaa niitä parempana. Kun Törmäsen toinen runokokoelma Elämän korpi ilmestyi 1928, Tulenkantajiin kuulunut Lauri Viljanen kirjoitti siitä murskaavan arvostelun, jossa hän vertasi kokoelman runoja viikkolehtien palstoilla julkaistuihin "runollisiin rikkaruohoihin". Törmänen joutui tämän jälkeen julkaisemaan lähes kaikki teoksensa omakustanteina sillä kustantajat eivät halunneet niitä julkaista. Tätä tilannetta hän kuvasi itse 1956 ilmestyneessä omakustanteessa Harkittu "murha". Törmänen joutui omasta mielestään Tulenkantajien "klikkiterrorin kohteeksi".