Kemppinen, Jukka
Elämäkertatietoa
Vanhemmat: laamanni Kullervo K. ja libristi Laila o.s. Nurmi
Muut toimet:
kustannustoimittaja, elokuvatoimittaja, kriitikko, kolumnisti, asianajaja, oikeussihteeri, kääntäjä, kirjailija Lisätietoja tuotannosta: Jukka Kemppinen on julkaissut artikkeleita on ainakin tuhat ja haastatteluja yms. varmaan yli sata. Myös ulkomaisia artikkeleita ja haastatteluja on runsaanlaisesti. Kirjoitusten tavaton määrä johtuu etenkin siitä, että Kemppinen julkaisi nuorena elokuva-arvosteluja jopa 5 - 10 kpl viikossa.
Opinnot:
oikeustieteen kandidaatti (Helsingin yliopisto)
filosofian tohtori (Turun yliopisto)
Palkinnot:
kirkon kirjallisuuspalkinto
Harrastukset: asiaton oleskelu asemilla
Muut toimet:
kustannustoimittaja, elokuvatoimittaja, kriitikko, kolumnisti, asianajaja, oikeussihteeri, kääntäjä, kirjailija Lisätietoja tuotannosta: Jukka Kemppinen on julkaissut artikkeleita on ainakin tuhat ja haastatteluja yms. varmaan yli sata. Myös ulkomaisia artikkeleita ja haastatteluja on runsaanlaisesti. Kirjoitusten tavaton määrä johtuu etenkin siitä, että Kemppinen julkaisi nuorena elokuva-arvosteluja jopa 5 - 10 kpl viikossa.
Opinnot:
oikeustieteen kandidaatti (Helsingin yliopisto)
filosofian tohtori (Turun yliopisto)
Palkinnot:
kirkon kirjallisuuspalkinto
Harrastukset: asiaton oleskelu asemilla
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
SUOMENNOSTYÖ:
Jukka Kemppinen on suomentanut runsaasti proosaa, runoutta, tietokirjoja, lastenkirjoja sekä sarjakuvia (Morrisin Lucky Lukeja ja Hergén Tinttejä, italiasta Hullu talo -sarjakuvakirja). Kielivalikoima on laaja: englanti, espanja, italia , keskiranska, keskiyläsaksa, latina, norja, oksitania, ranska, ruotsi, saksa ja tanska.
Kemppisen kääntämiä ruotsinkielisiä kirjailijoita ovat esimerkiksi Lena Anderson, Jörn Donner, Ulf Löfgren, Paul von Martens; englanninkielisiä puolestaan mm. Saul Bellow, Penelope Lively, Ross Macdonald, Peter O'Donnell, George Orwell, Isaac Bashevis Singer, Wallace Stevens, Robert Louis Stevenson, John Updike ja Kurt Vonnegut; saksankielisiä Wolfgang Ecke, Ali Mitgutsch ja Stepan Zavrel; tanskankielisiä Gerd Nyquist.
Ranskasta Kemppinen on kääntänyt valikoiman runoja Guillaume Apollinairen Alcools -kokoelmasta (1977) ja latinasta Gaius Valerius Catulluksen runoja (Kaikki runous, 1990).
Käännettyjä tietokirjoja ovat esimerkiksi Manuel Castellsin ja Pekka Himasen Suomen tietoyhteiskuntamalli (2001) ja Douglas Clarkin Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-40 (1967).
Käännöksiin kuuluu myös Arja Saijonmaan Bonjour mon coeur -levy, jonka parikymmentä laulua Kemppinen on suomentanut (Prevert, Brecht jne. aina keskiajan musiikkiin asti). Saijonmaan konsertteihin (Kansallisooppera 1975) Kemppinen suomensi koko ohjelmiston, jossa oli noin 35 laulua. Muistatko, Barbara on tiettävästi painettu johonkin nuottijulkaisuun.
Tietokirjoja:
Sarjakuvat (Otava 1972). Toinen tekijä Heikki Kaukoranta. Toinen, laajennettu painos ilmestyi vuonna 1982.
Puukot (Otava 1976). Kirjassa esitellään suomalaisia puukkoja ja niiden historiaa. Kuvittaja Mikko Kemppinen.
Kuluttajansuojalaki (WSOY 1978).
Sarjakuvan maailmat (sarjakuva-antologia) (Otava 1982). Toimittanut Heikki Kaukoranta, Soile Kaukoranta ja Jukka Kemppinen.
Elämisen oppikirja (Otava 1982). Toinen tekijä Kalervo Salonen.
Oikeus kulttuuri-ilmiönä (Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja, Valtion painatuskeskus 1990).
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot - korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta 1918-1990 (Väitöskirja. Julkaisija VAPK-kustannus, 1992).
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot II - tilasto-osa: Korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta 1918-1990 (1992).
Elämän varjo - muuan yökirja (muistelmateos) (Kirjapaja 1996).
Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997).
Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt (julkaisija Liikenne- ja viestintäministeriö, 2001).
Jukka Kemppinen on suomentanut runsaasti proosaa, runoutta, tietokirjoja, lastenkirjoja sekä sarjakuvia (Morrisin Lucky Lukeja ja Hergén Tinttejä, italiasta Hullu talo -sarjakuvakirja). Kielivalikoima on laaja: englanti, espanja, italia , keskiranska, keskiyläsaksa, latina, norja, oksitania, ranska, ruotsi, saksa ja tanska.
Kemppisen kääntämiä ruotsinkielisiä kirjailijoita ovat esimerkiksi Lena Anderson, Jörn Donner, Ulf Löfgren, Paul von Martens; englanninkielisiä puolestaan mm. Saul Bellow, Penelope Lively, Ross Macdonald, Peter O'Donnell, George Orwell, Isaac Bashevis Singer, Wallace Stevens, Robert Louis Stevenson, John Updike ja Kurt Vonnegut; saksankielisiä Wolfgang Ecke, Ali Mitgutsch ja Stepan Zavrel; tanskankielisiä Gerd Nyquist.
Ranskasta Kemppinen on kääntänyt valikoiman runoja Guillaume Apollinairen Alcools -kokoelmasta (1977) ja latinasta Gaius Valerius Catulluksen runoja (Kaikki runous, 1990).
Käännettyjä tietokirjoja ovat esimerkiksi Manuel Castellsin ja Pekka Himasen Suomen tietoyhteiskuntamalli (2001) ja Douglas Clarkin Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-40 (1967).
Käännöksiin kuuluu myös Arja Saijonmaan Bonjour mon coeur -levy, jonka parikymmentä laulua Kemppinen on suomentanut (Prevert, Brecht jne. aina keskiajan musiikkiin asti). Saijonmaan konsertteihin (Kansallisooppera 1975) Kemppinen suomensi koko ohjelmiston, jossa oli noin 35 laulua. Muistatko, Barbara on tiettävästi painettu johonkin nuottijulkaisuun.
Tietokirjoja:
Sarjakuvat (Otava 1972). Toinen tekijä Heikki Kaukoranta. Toinen, laajennettu painos ilmestyi vuonna 1982.
Puukot (Otava 1976). Kirjassa esitellään suomalaisia puukkoja ja niiden historiaa. Kuvittaja Mikko Kemppinen.
Kuluttajansuojalaki (WSOY 1978).
Sarjakuvan maailmat (sarjakuva-antologia) (Otava 1982). Toimittanut Heikki Kaukoranta, Soile Kaukoranta ja Jukka Kemppinen.
Elämisen oppikirja (Otava 1982). Toinen tekijä Kalervo Salonen.
Oikeus kulttuuri-ilmiönä (Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja, Valtion painatuskeskus 1990).
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot - korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta 1918-1990 (Väitöskirja. Julkaisija VAPK-kustannus, 1992).
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot II - tilasto-osa: Korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta 1918-1990 (1992).
Elämän varjo - muuan yökirja (muistelmateos) (Kirjapaja 1996).
Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997).
Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt (julkaisija Liikenne- ja viestintäministeriö, 2001).
Tekstinäyte
Hämeenlinnassa siis oli kadut täynnä kansaa ja kalua ja siellä soitin haitaria, vanha äijä, Elämää juoksuhaudoissa ja Äänisen aaltoja, eikä haitarikaan ollut uusi. Kulmalla armeijan rekisterilaatoissa oleva iso kuhmuinen auto ei päässyt eteenpäin eikä kohta myöskään taaksepäin. Siitä autosta meinaan nousi upseeri, ykköspuvussa, ja tunsin minä heti ja näin sinne portaille asti muitten kunniamerkkinauhojen joukossa Ristin. Kävelin puujalkani kanssa kohti ja soitin "Niin monta minä lempinyt olen" ja tyrkytin lätsää ja kysyin kaljarahaa veteraanille. Se sanoi "Perkele, Kylliäinen, muistatko kun ammuttiin perunakellarin katolta komentopaikalla Nimettömän talon luona?" Minä sanoin että olen pidätellyt rynnäkköä yksin pikakiväärillä kolmekymmentäkuusi kertaa, mutta enää ei onnistuisi, kun on tuo näkö mennyt huonoksi. "Perkele, vieläkö viina maistuu"? Niin se kysyi, ja kohta oltiin Hämeenlinnan upseerikerholla, vaikka ensin ne vähän katseli. Mutta eihän tälle sielläkään kukaan mahtanut mitään niin kuin ei muuallakaan, eikä ennen eikä jälkeen. Sitä minä vain että elämä ja tuuri ja käsi ja jalka menee ja ainoa joka muistaa on poliisi mutta herrat ne maata varjelkoon, Herra varjelkoon, se on ponsi virressäin, sanat muut jos vaihteleekin..
(julkaisematon)
(julkaisematon)