Tikkanen, Pentti H.
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Karisto
Elämäkertatietoa
Perhesuhteet: Vanhemmat tehdastyöläinen Otto Henrik Tikkanen ja Siiri Maria Muhonen.
Puoliso kirjailija Anja Eeva Anneli Nissinen 1948-.
Koulutus: 7 luokkaa Kajaanin yhteislyseota, Kadettikoulu -1958.
Asui hetken Kuopiossa vuosina 1950-1952 ja 1976-1981.
Pentti Henrik Tikkanen, 09.03.1927 Kajaanin maalaiskunta – 13.12.2006 Turku. Majuri evp. ja kirjailija. Tikkanen asui lapsuus- ja nuoruusvuotensa Kajaanissa. Sotilasuralle hän suuntautui jatkosodan jälkeisinä vuosina. Hän palveli upseerina puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa useissa eri tehtävissä ja eri puolilla Suomea, erityisesti Lapissa. Näinä vuosina hän kiintyi pohjoisen luontoon ja alkoi kirjoittaa eri julkaisuihin eräaiheisia kertomuksia.
Kirjoittamisen Tikkanen aloitti eräpalstojen avustajana, mutta varsinaisen kirjailijanuransa hän aloitti – omasta mielestään melko myöhään – eli vasta vuonna 1968. Tämän jälkeen hän julkaisi vähintään kirjan vuodessa. Tikkasen teoksista on otettu lukuisia painoksia ja niistä on tehty myös paljon äänikirjoja. Pentti H. Tikkanen on lisäksi toiminut Kirjallinen yhdistys Vestäjien ja Pohjoisten kirjailijoiden puheenjohtajana. Suomen kirjailijaliiton jäseneksi hänet hyväksyttiin vuonna 1974.
Pentti H. Tikkasen tunnetuinta tuotantoa on dokumentteihin perustuva romaanien sarja jatkosodan aikana toimineista päämajan kaukopartiomiehistä. Lähteinään näihin teoksiinsa hän käytti kaukopartiomiesten kätkemiä ja siten tallentuneita asiakirjoja, jotka veteraanit luovuttivat hänen käyttöönsä.
Suurin osa Tikkasen tuotannosta on sota- ja kaukopartiokirjoja. Hänen erätuotantonsa on myös mittava. Pääteoksenaan Tikkanen piti vuonna 1995 ilmestynyttä romaania Marskin kaukopartioritarit, jossa on 576 sivua ja 146 valokuvaa sekä 10 karttaa. Teos kertoo yhdeksästä Kaukopartiopataljoonan Mannerheimristinritarista ja heidän partiomatkoistaan.
Pentti H. Tikkasen teosten teemat liittyvät siis lähinnä sotaan ja eräaiheisiin. Sotakirjat pohjautuvat kaikki dokumentteihin ja eräkirjat puolestaan kertovat kirjailijan ja hänen eräkavereidensa kokemuksista Kainuussa ja Lapissa. Pentti H. Tikkanen julkaisi lisäksi monia Lappi- ja eräaiheisia artikkeleita eri lehdissä sekä pakinoi noin 20 vuoden ajan Tornionlaakso-lehdessä nimellä Närästyksiä.
Tikkanen asui suurimman osan kirjailijanurastaan Pellossa. Viimeiset elinvuotensa hän asui kuitenkin Turussa omaistensa lähellä. Tikkanen kirjoitti urallaan yli 60 teosta ja jatkoi kirjallista työtään elämänsä viimeisiin päiviin saakka.
Puoliso kirjailija Anja Eeva Anneli Nissinen 1948-.
Koulutus: 7 luokkaa Kajaanin yhteislyseota, Kadettikoulu -1958.
Asui hetken Kuopiossa vuosina 1950-1952 ja 1976-1981.
Pentti Henrik Tikkanen, 09.03.1927 Kajaanin maalaiskunta – 13.12.2006 Turku. Majuri evp. ja kirjailija. Tikkanen asui lapsuus- ja nuoruusvuotensa Kajaanissa. Sotilasuralle hän suuntautui jatkosodan jälkeisinä vuosina. Hän palveli upseerina puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa useissa eri tehtävissä ja eri puolilla Suomea, erityisesti Lapissa. Näinä vuosina hän kiintyi pohjoisen luontoon ja alkoi kirjoittaa eri julkaisuihin eräaiheisia kertomuksia.
Kirjoittamisen Tikkanen aloitti eräpalstojen avustajana, mutta varsinaisen kirjailijanuransa hän aloitti – omasta mielestään melko myöhään – eli vasta vuonna 1968. Tämän jälkeen hän julkaisi vähintään kirjan vuodessa. Tikkasen teoksista on otettu lukuisia painoksia ja niistä on tehty myös paljon äänikirjoja. Pentti H. Tikkanen on lisäksi toiminut Kirjallinen yhdistys Vestäjien ja Pohjoisten kirjailijoiden puheenjohtajana. Suomen kirjailijaliiton jäseneksi hänet hyväksyttiin vuonna 1974.
Pentti H. Tikkasen tunnetuinta tuotantoa on dokumentteihin perustuva romaanien sarja jatkosodan aikana toimineista päämajan kaukopartiomiehistä. Lähteinään näihin teoksiinsa hän käytti kaukopartiomiesten kätkemiä ja siten tallentuneita asiakirjoja, jotka veteraanit luovuttivat hänen käyttöönsä.
Suurin osa Tikkasen tuotannosta on sota- ja kaukopartiokirjoja. Hänen erätuotantonsa on myös mittava. Pääteoksenaan Tikkanen piti vuonna 1995 ilmestynyttä romaania Marskin kaukopartioritarit, jossa on 576 sivua ja 146 valokuvaa sekä 10 karttaa. Teos kertoo yhdeksästä Kaukopartiopataljoonan Mannerheimristinritarista ja heidän partiomatkoistaan.
Pentti H. Tikkasen teosten teemat liittyvät siis lähinnä sotaan ja eräaiheisiin. Sotakirjat pohjautuvat kaikki dokumentteihin ja eräkirjat puolestaan kertovat kirjailijan ja hänen eräkavereidensa kokemuksista Kainuussa ja Lapissa. Pentti H. Tikkanen julkaisi lisäksi monia Lappi- ja eräaiheisia artikkeleita eri lehdissä sekä pakinoi noin 20 vuoden ajan Tornionlaakso-lehdessä nimellä Närästyksiä.
Tikkanen asui suurimman osan kirjailijanurastaan Pellossa. Viimeiset elinvuotensa hän asui kuitenkin Turussa omaistensa lähellä. Tikkanen kirjoitti urallaan yli 60 teosta ja jatkoi kirjallista työtään elämänsä viimeisiin päiviin saakka.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muu tuotanto:
* Partioita Lapin sodassa (1995) äänikirja
* Aitiopaikkametso (1996) äänikirja
* Lapin sodan syyt ja länsirajan sotatoimet syksyllä 1944-keväällä 1945 teoksessa: Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944-1945 (1996)
* Partioita Lapin sodassa (1995) äänikirja
* Aitiopaikkametso (1996) äänikirja
* Lapin sodan syyt ja länsirajan sotatoimet syksyllä 1944-keväällä 1945 teoksessa: Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944-1945 (1996)
* Sissit erikoistehtävissä (1997)
* Sissejä ja partisaaneja (1998)
* Kohtaloita sodissamme (2000)
* Lapin vuoden kierto. Perukkalaisen ajatuksia 1980-luvulla (2004)
* Raja ja kasarmi. Muisteluksia sotilaan elämästä (2005)
* Hämypirtin tarinoita (2006) (kirjoituksia aikaisemmista kokoelmista).
* Sissejä ja partisaaneja (1998)
* Kohtaloita sodissamme (2000)
* Lapin vuoden kierto. Perukkalaisen ajatuksia 1980-luvulla (2004)
* Raja ja kasarmi. Muisteluksia sotilaan elämästä (2005)
* Hämypirtin tarinoita (2006) (kirjoituksia aikaisemmista kokoelmista).
Lähteitä ja viittauksia