Naisen paikka
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Tulevaisuus hiotaan hohtavaksi.
Isoäiti luulee ettei äidistä tullut sitä mitä piti
; eikä miniöistä tullut yhtään mitään
; ja siskoista tuli jotakin mitä ei olisi pitänyt.
On mahdollista että totuuksia on vain yksi
ja se on surullinen
; minun sydäntäni ei voi pidellä kuin timanttia,
sillä sitä se ei kestä.
Vilja-Tuulia Huotarisen toisessa kokoelmassa kuolema vahvistaa elämää, rakkaus tulevaa. Naisen paikka on kaunis ja inhimillinen voimakirja, jossa kaipuu ja yksinäisyys ovat onnenetsijän ikuisina seuralaisina.
(takakansiteksti)
Isoäiti luulee ettei äidistä tullut sitä mitä piti
; eikä miniöistä tullut yhtään mitään
; ja siskoista tuli jotakin mitä ei olisi pitänyt.
On mahdollista että totuuksia on vain yksi
ja se on surullinen
; minun sydäntäni ei voi pidellä kuin timanttia,
sillä sitä se ei kestä.
Vilja-Tuulia Huotarisen toisessa kokoelmassa kuolema vahvistaa elämää, rakkaus tulevaa. Naisen paikka on kaunis ja inhimillinen voimakirja, jossa kaipuu ja yksinäisyys ovat onnenetsijän ikuisina seuralaisina.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
KETJUSSA
Isoäidinäidinäidinäidin kenkälusikka. Puristavat sukat. Mustelma poskiluulla.
Isoäidinäidinäidin leipälapio. Muhkurakeppi. Pitsiliina, rypistetty nyrkkiin.
Isoäidinäidin vihkitodistus. Keritsimet. Raamattu, jonka väliin syreeni kuihtui.
Isoäidin yöastia. Hiilihanko ja verinen palju. Topatut rintaliivit.
Äidin ruusuvesipullo. Tulikuumat piippaussakset. Konjakkikaapin avonainen ovi.
Minun paikkani on horjuvalla portaalla, kapealla kynnyksellä,
tukka lyhyt, aasin harja. Syön pillereitä piirongin laatikosta
ja jäätelöä joka päivä. Ajan ilmaa talon läpi, sydämen läpi
saippuasarjojen sankareita. Naapurissa ei ole minulle miestä,
eikä koko kylässä.
LADY HYSTERIA
Jos poika syntyy, polte nousee /
Kun tyttö syntyy, kaiho kohoo //
Äitejä, isoäitejä, tätejä /
kälyjä, serkkuja, siskoja /
leikkikentällä, keinussa, liukumäessä, narutikkailla /
kukaan ei omista heitä /
heidän silmäluomensa ovat ohutta virsikirjapaperia /
he rakastavat enemmän kuin jaksavat /
pitävät huolta, alati huolesta kiinni //
vähän väliä heitä kehotetaan kiertämään kädet polvien ympärille, /
kertomaan itselle: Sinä olet olemassa, sinä olet tärkeä. //
He ovat koulutettuja selviämään kaikesta /
paitsi siitä ettei onnettomuutta tulekaan //
että vauva kapsahtaa katuun /
eikä sille käy kuinkaan //
että huolet menevät ohi /
tyttäret lähtevät /
kaipaavat aina.
SIIVET
Painan kämmeneni esiäidin kättä vasten. Ristit, painaumat, rypyt.
Suvun rosoinen tarina.
Seisomme asfaltin kaistaleella, joutomaan asukit,
niittyleinikit. Voikukat. Maitohorsmat ja muut rikkaruohot.
Olan yli heitetyt linnut. Mykät kivet.
Portinpieleen pilaantuneet marjat. Reikäiset enkelit.
Muistan ajan jolloin meillä vielä oli siivet
mutta ei vapautta, vain lentämisen pakko
meillä oli jatkuvan muuton, hakkaavan sydämen pakko.
Tähänkö voisi pysähtyä, kun on vapaus valita.
Esiäidin sieraimet värisevät
Mansikan läpi tihkuu sormien valo
*
EHEYS
I
Julisteessa nainen on jähmettynyt juoksuasentoon.
Näytän pikkuhousut, lääkäri tietää mitä on tehtävä.
Ei ole hetkeäkään hukattavana, paloitellaan kasvoja, vaihdetaan silmien väri
valmistetaan sydämentahdistin. Imetään rasvaa, katkotaan luuta.
Käännetään ympäri ja taputetaan.
Makaan leikkauspöydällä käsivarsieni varjossa, niihin ei ole paljon uskomista,
enemmän luotan kiviin jotka eivät liiku. Lääkäri sanoo nips ja naps.
Ongelma hoituu helposti. Luultavasti ikuisuutta ei ole olemassa.
Nousen ja käyn uudessa rytmissä. Kun avaan hissin oven, siellä on ruumis.
Nainen julisteessa, minua ajetaan takaa.
II
Kirurgin helmiäisveitsi koettelee: kamferiuni, morfiinipiikki,
päästä meidät pahasta.
Tämä paikka vaatii leikkausta ja voidaan poistaa tarpeettomana.
Kuten hiljaisuus aivojen kuorikerroksen keskellä, laakso
jossa elimet vaikenevat ja säteily himmenee. Joku etsii kadulla sielua,
etsiköön
muualla mietitään lasersäteitä, mikroaaltoja. Ääntä, se on uusi keino
kiskaista kerralla pimeään.
Tuo tuossa on lapsen tila, se yritetään säästää.
III
Pitkän päivän matkan iltaan
voi kävellä eteisen ja makuuhuoneen välillä,
heilutella veitsiä.
Kerran kävi niin että morsiamen reiteen osui terä
eikä naimisiinmenosta tullut mitään
veitsenheittäjä käveli laivan kannelta lankulle ja heittäytyi mereen.
Lääkäri kantoi vastuunsa, antoi lääkettä:
kuin tämäkin olisi parannettavissa, loputon ikävä,
että joku painaisi kylmän käden poskea vasten
ja käsi lämpenisi siinä.
Sydämen paino
vintin parruilla isoäidin kapinat, tätien pölyttyneet alushameet / katosta riippuvat koukut / suvun ennusteet, psykoosit ja kylmä arka iho / virkattua liinaa, solmittua helminauhaa / ja ristipistotyö: Aino kädet ylhäällä.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
89