Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Mirdja

Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Kommentit (1)

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

L. Onervan 1908 ilmestynyt esikoisromaani naisena olemisen problematiikasta.

Onerva Lehtisen (1882-1972) oma elämä ja aika antoivat runsaasti aineksia hänen ensimmäisen romaaninsa päähenkilön, Mirdjan, elämään. Mirdja on rakenteeltaan ja kerronnaltaan häilyvä, katkelmallinen ja kokeileva romaani. Niin päähenkilö kuin kerrontakin tuntuvat pyristelevän irti vanhoista kahleista. Mirdja kokeilee monia rooleja: hän on alistunut nainen, tuhoava seireeni, sfinksi. Mutta lopultakin hän on hukkaan heitetty taiteilija, diletantti. Arvojen kadottaminen, toivoton nautinnonhimo, melankolia - Mirdjan esiin loihtimat tunnot ja tunnelmat eivät tunnu vierailta tällä vuosituhannellakaan.

Asiasana tai oma avainsana

Alkukieli

Tekstinäyte

Mirdja istui katkerissa ja pahoissa mietteissä ja piirteli sateenvarjon kärellä hiekkaan. Sitten alkoi hän tuijottaa lehtien lomitse pilviin. Ne liukuivat ohi keveästi ja kiireesti. – Noin, noin nopeasti purjehtisi hänenkin elämänsä. Korkeina tulikaarina kohoaisi hänen tulevaisuutensa. Hän itse liekkisillä siivillä lentäisi ja kansa alhaalla kumartuisi hänen loistoaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Nimi

Alanimeke

romaani

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

471

Kieli

Lisätietoja

Ilm. myös Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -sarjassa (SKS 2002)

Nimi

Ilmestymisaika

Sivumäärä

253

Kustantaja

Kieli

Osana julkaisua

Nimi

Ilmestymisaika

Kieli

Osana julkaisua

Kommentit (1 kpl)

Lukija: Erja Manto (Yle/äänikirja) Mirdjan olen toki lukenut joskus nuorena ja nyt tartuin siihen äänikirjan muodossa. Tämä kuuluu niihin kirjoihin, jotka ovat vanhanaikaisia ja enemmän ehkä jäävät heijastamaan omaa aikaansa kuin tuovat jotain tähän päivään. Toki naisen/ihmisen emansipaatio tai ihmisten ajatukset rakkaudesta ja parisuhteesta ovat ikuisia asioita, joita aina pohditaan, mutta silti en osannut tästä kirjasta rakentaa kovin paljon siltoja tähän päivään. Mirdjassa ärsyttää se, että hän nostaa itsensä muiden yläpuolelle; mikä on tämä suuri taiteilijuus, joka ei oikein näytä ikinä toteutuvan tai olevan Mirdjan elämäntehtävä (tai työ)? Sen sijaan, että hän eläisi, hän täyttää elämän jatkuvalla pohdinnalla ja analysoinnilla! Hän myös epäilee koko ajan ja antaa itsensä olla ilkeä. Ja sitten kun hän menee naimisiin, niin sen sijaan, että tekisi töitä sen eteen, että loisi itselleen hyvän ja erilaisen avioliiton, niin hän vain valittaa sortumistaan erehdykseen. – Eli kyllä, lukija eläytyy ja tunteita herää; sen tämä kirja saa aikaan. 2/2020

Linkki