Viuhkalaulu
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
"Vuonna 1945 julkaistiin Kivikk’ahon toinen kokoelma Viuhkalaulu. Sota oli juuri loppunut ja rauhanneuvottelujen ehdot tyrmistyttivät. Evakoilta suljettiin kotiovet lopullisesti ja sopeutuminen uusiin oloihin alkoi. Runokokoelmaa leimaakin koti-ikävä.
Runossa näkyy jo rytmi sekä vuolassanaisen kuvailun vähenemistä – runoilija oli siirtymässä kohti tanka-runoja ja haikuja sekä niiden muunnelmia. Tämä aiheutti arvostelijoissa hämmennystä runoilijan irtautuessa ajoittain vahvasti ajan hengen mukaisesta runotyylistä ja mitallisuudesta vapaarytmisyyteen. Myös aforismit ja katsomuksellisuus on noussut nyt runoihin. Naisrunoilija oli muutenkin vaikeassa asemassa. Sotien jälkeen tuli erityisen tärkeäksi palauttaa naiset jälleen kodin ja äitiyden piiriin, ei suinkaan kohti uusia rooleja."
Lähde: https://www.naistenaani.fi/eila-kivikkaho-runoilija-kaantaja-sortavalasta/, viitattu 19.7.2018
Runossa näkyy jo rytmi sekä vuolassanaisen kuvailun vähenemistä – runoilija oli siirtymässä kohti tanka-runoja ja haikuja sekä niiden muunnelmia. Tämä aiheutti arvostelijoissa hämmennystä runoilijan irtautuessa ajoittain vahvasti ajan hengen mukaisesta runotyylistä ja mitallisuudesta vapaarytmisyyteen. Myös aforismit ja katsomuksellisuus on noussut nyt runoihin. Naisrunoilija oli muutenkin vaikeassa asemassa. Sotien jälkeen tuli erityisen tärkeäksi palauttaa naiset jälleen kodin ja äitiyden piiriin, ei suinkaan kohti uusia rooleja."
Lähde: https://www.naistenaani.fi/eila-kivikkaho-runoilija-kaantaja-sortavalasta/, viitattu 19.7.2018
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Palkinto
Tekstinäyte
Eräs nuoruus
Sinut säkissä heittivät kellariin,
vaikka lattia sen oli maa.
Olit saiturin aarre. Ja mahdoton
oli sinua varastaa.
Mutta et sinä ollut kultia,
uni, valve ja kaipaus vain.
Ja siksi et hiljaa ruostunut,
vaan tukahduit vaikertain.
Sinut säkissä heittivät kellariin,
vaikka lattia sen oli maa.
Olit saiturin aarre. Ja mahdoton
oli sinua varastaa.
Mutta et sinä ollut kultia,
uni, valve ja kaipaus vain.
Ja siksi et hiljaa ruostunut,
vaan tukahduit vaikertain.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
runoja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
110