Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Arsène Lupin taistelussa Sherlock Holmesta

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Kommentit (1)

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Kaikki alkaa arvasta, joka osoittautuu päävoitoksi! Arpa katoa salaperäisesti professori Gerboisilta, ja mestarivaras Arsène Lupinilla on oletettavasti sormensa pelissä. Kun sitten Gerboisin tytär ryöstetään ja muuan kuuluisa paroni murhataan, joudutaan pyytämään virka-apua Sherlock Holmesilta Kanaalin toiselta puolelta. Sherlock Holmesin, kaikkien aikojen kuuluisimman salapoliisin, ja Arsène Lupinin, varkaiden kuninkaan, kohtaaminen saa kipinät sinkoilemaan…
Ikivihreän Arsène Lupinin seikkailut kiehtovat yhä uusia lukijapolvia.
(takakansitekstistä)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ilmestymisaika

Sivumäärä

189

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

110

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

295

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Alanimeke

vaaleatukkainen nainen

Ilmestymisaika

Sivumäärä

205

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Kieli

Ilmestymisaika

Sivumäärä

155

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

224

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Kommentit (1 kpl)

Kirja ei täyttänyt odotuksiani. Olen perinteisten salapoliisiromaanien innokas lukija, ja Sherlock Holmesit ovat aina kuuluneet suosikkiteoksiini Agatha Christien romaanien ohella. Olin siis varsin innoissani kun löysin kirjadivarista tämän teoksen, nerokas ranskalainen herramiesvaras vastaan maailman kuuluisin mestarietsivä kuulosti hienolta idealta.

Kirjan alku olikin kiinnostava kun Lupinin rikosten mysteerejä alettiin käymään läpi. Teos kuitenkin lässähti nopeasti. Ratkaisu siihen kuinka Lupin suoritti rikoksensa paljastuu varhain ja se on ainakin nykylukijasta hyvin ennalta-arvattava tapa, klisee, joka on tuttu jopa aamupiirretyistä.

Isoin ongelma on kuitenkin miten LeBlanc kirjoittaa Holmesista. LeBlanc ei tee teoksessa oikeutta Holmesille tai Watsonille. Doylen teoksissa emme koskaan ole täysin perillä Holmesin teoriasta, mutta hän valoittaa aina kiinnostavasti vihjeitä, esimerkiksi kun Holmes esittää teräviä huomioita juttuun liittyvistä henkilöistä. Loppuratkaisu tuntuu aina mielenkiintoiselta, ja matka sitä kohti on kutkuttava.

Tässä teoksessa kaikki Holmesin havainnot ja tiukka faktoihin nojautuminen sekä, hänen tapansa käyttää valeasuja ja hankkia siten tietoa joka on poliisilta jäänyt huomaamatta, on kaikki unohdettu. Holmesin kaikki tyypilliset piirteet on häivytetty ja hänen tutkimuksensa muistuttavat enemmän Doylen kirjoissa esiintyvän toheloivan tarkastaja Lestraden tutkimuksia. Holmesin olisi voinut korvata kenellä tahansa muulla etsivällä, eikä yhdenmukaisuuksia Holmesin hahmoon olisi voinut havaita. Kirjailija lisäksi kertoo koko ajan Holmesin ajatukset ja teoriat lukijalle, mikä poistaa kaiken mahdollisen yllätyksellisyyden mikä toimii hyvin Doylen teoksissa. Mitä Watsoniin tulee, Watson ei ehkä saa loistaa Doylenkaan teoksissa nerokkailla päätelmillään, mutta hänestä tehdään niin yksinkertainen tässä teoksessa että se on suorastaan vitsin aihe.

Turhauduin lopulta niin suuresti tähän vieraalta tuntuvaan Holmesiin että kirjan viimeiset sivut jäivät lukematta.

Linkki