Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Ansiosidonnainen
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Rakennushommat tunturissa loppuvat jälleen kerran, ja ansiosidonnaiselle joutunut Asko siirtyy Morottajan Teboilin baariin, tuttuun äijäporukkaan. Ilta jatkuu Safari-pubissa, ja ennen kuin Asko huomaakaan, ryyppyputki on hyvässä vauhdissa.
Mutta mitä tulikaan juovuspäissä tehtyä? Ei kai Asko sekoittanut itseään Killerin ja Jatkoroikan hämärähommiin?
Ansiosidonnainen on aivan mainio pienoisromaani. Se on lakoninen, surullinen ja hauska, kaikkea yhtä aikaa. Se kertoo miehen suhteesta työhön ja varsinkin sen puutteeseen, alkoholiin ja varsinkin sen puutteeseen. Ja varsinkin naisiin.
Mutta mitä tulikaan juovuspäissä tehtyä? Ei kai Asko sekoittanut itseään Killerin ja Jatkoroikan hämärähommiin?
Ansiosidonnainen on aivan mainio pienoisromaani. Se on lakoninen, surullinen ja hauska, kaikkea yhtä aikaa. Se kertoo miehen suhteesta työhön ja varsinkin sen puutteeseen, alkoholiin ja varsinkin sen puutteeseen. Ja varsinkin naisiin.
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Ihmeen luontevasti Nina oli asettunut taloksi. Hän oli purkanut tavaransa laukusta, viikannut osan vaatteista siististi kamarin tuolille ja ripustanut pari henkarillista verhotangon päähän roikkumaan. Vessan peilikaapin päälle oli ilmestynyt outoja purnukoita ja tuubeja. Eilen Nina oli käyttänyt matot ulkona ja lakaissut huoneet. Tänään Asko oli herännyt kahvin tuoksuun.
Jäämisestä tai lähtemisestä ei oltu puhuttu mitään. Itse asiassa puhuminen oli muutenkin ollut vähäistä. Asko oli toimitellut ulkoaskareita: tarpeellisia, melko tarpeellisia ja täysin tarpeettomia. Hän oli hakannut loput halot ja kantanut ne liiteriin, siivonnut makasiinin, huoltanut työkaluja, polttanut roskat, selvittänyt kaikki laatikoista ja vajan nauloista löytämänsä verkot. Sisään hän oli palannut vasta yhdessä iltapimeän kanssa.
Ensimmäisen illan jälkeen Asko ei ollut koskenut Ninaan. Kaksi yötä he olivat viettäneet samassa sängyssä mahdollisimman etäällä toisistaan piinallisen tietoisina toistensa läsnäolosta.
Pari päivää, Asko ajatteli. Nyt ne ovat menneet. Miksi se ei jo lähde?
Jäämisestä tai lähtemisestä ei oltu puhuttu mitään. Itse asiassa puhuminen oli muutenkin ollut vähäistä. Asko oli toimitellut ulkoaskareita: tarpeellisia, melko tarpeellisia ja täysin tarpeettomia. Hän oli hakannut loput halot ja kantanut ne liiteriin, siivonnut makasiinin, huoltanut työkaluja, polttanut roskat, selvittänyt kaikki laatikoista ja vajan nauloista löytämänsä verkot. Sisään hän oli palannut vasta yhdessä iltapimeän kanssa.
Ensimmäisen illan jälkeen Asko ei ollut koskenut Ninaan. Kaksi yötä he olivat viettäneet samassa sängyssä mahdollisimman etäällä toisistaan piinallisen tietoisina toistensa läsnäolosta.
Pari päivää, Asko ajatteli. Nyt ne ovat menneet. Miksi se ei jo lähde?
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
136