Keskustelu taivaan asujaimen kanssa

Brodskyn runojen sisäinen jännite on valtava: antiikista nykyajan tyhjyyteen, karkeuksista hengen voittoon, Leninin kaupungista ikuiseen Roomaan. Niitä puolestaan yhdistää metafyysinen juoni: ihmisen kaikkeuden traaginen yhteismitattomuus; niistä on tullut todistuskappale oleskelusta olemattomuudessa. Vapaana muista, vapaana ihmisistä runoilija on ei-mikään, ei-minkään piirittämä; hän on vain näkökulma, lauseenjäsen...