Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Emma ja Uno
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Emman ja Unon tarina on romaaniksi kirjoitettu todellisiin lähdetietoihin perustuva rakkauskertomus kirjailija Märta Tikkasen äidinäidistä Emma Sjödahlista ja äidinisästä Uno Stadiuksesta.
Emma on vain 29-vuotias opettajan ammatista haaveileva Överbyn kartanon kasvatti, Uno puolestaan jo maailmaakin nähnyt itsevarma 26-vuotias kansanopiston rehtori, kun heidät vihitään 1898.
Emman opettajahaaveet kariutuvat saman tien, sillä vuoden välein perheeseen syntyy uusi pikku Stadius ja asuinpaikat vaihtuvat Suomessa ja Ruotsissa vieläkin tiheämmin. Uno luo uraa kansansivistyksen parissa. Kun kuudes ja viimeinen lapsista syntyy, Emma ja Uno asuvat pysyvästi erillään. Tulevaisuudessakin pari tapaa harvoin, ydessä he eivät asu enää koskaan. Vanhin lapsista, Julia Margit, on Märta Tikkasen äiti.
Vuodet kuluvat, Emma asuu lapsineen välillä isän kartanossa välillä Helsingin Kruununhaan ja Töölön kaupunginosissa. Yksinhuoltajan elämä on kovin niukkaa, rahaa elämiseen siunaantuu suvulta, lastentarhan pitämisestä ja aikuistuvien lasten kotiintuomista tienesteistä. Kulttuurin tai rakkauden puutteesta ei Emman kodissa kärsitä vaikka ruokaa onkin vähemmän. Suomen itsenäistymisen vaiheet ja kansalaissota tuovat omat lisävaikeutensa perheen elämään.
Emman rakkautta ja palvontaa Unoa kohtaan voi vain ihmetellä, sillä yhdessäkään parin elämään liittyvässä kirjallisessa lähteessä ei ole mainintaa Unon lämpimistä tunteista Emmaa kohtaan. Tämä seikka vaivaa Märta Tikkastakin.
Kuka lopulta oli tämä Tikkasen isoisä Uno, selkeästi narsistinen yksinäinen kulkija, kansansivistäjä, ja maineen tavoittelija? Kuinka hän saattoi hyljätä perheensä? Emma erosi Unosta saatuaan tietää tämän syrjähypystä, eikä sen koommin ottanut Unoa tosissaan. Rakkaus ei kuitenkaan luultavasti Emman osalta koskaan loppunut, hiljaa sisällään hän kaipasi ja oli ymmällään Unon käytöksen vuoksi.
Emman lapsikatras selvisi elämässä hienosti. Lapset saivat koulutuksen ja onnellisen elämän edellytykset. Märta Tikkanen vietti lapsena paljon aikaa isoäitinsä kanssa. Juuri ne asiat, joista perheessä ei koskaan ääneen puhuttu, jäivät askarruttamaan kirjailijan mieltä. Kenties karismaattisiin ja lahjakkaisin miehiin rakastuminen on eräänlainen "sukuvika", sillä kirjailija huomauttaa osittain toistaneensa Emman kohtaloa omassa avioliitossaan taiteilija Henrik Tikkasen kanssa.
Uno kuolee 1936, jolloin Märta Tikkanen on vasta vuoden ikäinen, Emma kuolee vuonna 1952. Oudon sattuman oikun kautta Märta Tikkanen huomaa eräänä päivänä asuvansa asunnossa, Töölönkatu 8:ssa, jossa Emmakin asui 1920-30 lukujen taitteessa lastensa kanssa. Emman ja Unon mysteeri lähes pakottaa kirjailijan tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan siitä kirjan.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Emma on vain 29-vuotias opettajan ammatista haaveileva Överbyn kartanon kasvatti, Uno puolestaan jo maailmaakin nähnyt itsevarma 26-vuotias kansanopiston rehtori, kun heidät vihitään 1898.
Emman opettajahaaveet kariutuvat saman tien, sillä vuoden välein perheeseen syntyy uusi pikku Stadius ja asuinpaikat vaihtuvat Suomessa ja Ruotsissa vieläkin tiheämmin. Uno luo uraa kansansivistyksen parissa. Kun kuudes ja viimeinen lapsista syntyy, Emma ja Uno asuvat pysyvästi erillään. Tulevaisuudessakin pari tapaa harvoin, ydessä he eivät asu enää koskaan. Vanhin lapsista, Julia Margit, on Märta Tikkasen äiti.
Vuodet kuluvat, Emma asuu lapsineen välillä isän kartanossa välillä Helsingin Kruununhaan ja Töölön kaupunginosissa. Yksinhuoltajan elämä on kovin niukkaa, rahaa elämiseen siunaantuu suvulta, lastentarhan pitämisestä ja aikuistuvien lasten kotiintuomista tienesteistä. Kulttuurin tai rakkauden puutteesta ei Emman kodissa kärsitä vaikka ruokaa onkin vähemmän. Suomen itsenäistymisen vaiheet ja kansalaissota tuovat omat lisävaikeutensa perheen elämään.
Emman rakkautta ja palvontaa Unoa kohtaan voi vain ihmetellä, sillä yhdessäkään parin elämään liittyvässä kirjallisessa lähteessä ei ole mainintaa Unon lämpimistä tunteista Emmaa kohtaan. Tämä seikka vaivaa Märta Tikkastakin.
Kuka lopulta oli tämä Tikkasen isoisä Uno, selkeästi narsistinen yksinäinen kulkija, kansansivistäjä, ja maineen tavoittelija? Kuinka hän saattoi hyljätä perheensä? Emma erosi Unosta saatuaan tietää tämän syrjähypystä, eikä sen koommin ottanut Unoa tosissaan. Rakkaus ei kuitenkaan luultavasti Emman osalta koskaan loppunut, hiljaa sisällään hän kaipasi ja oli ymmällään Unon käytöksen vuoksi.
Emman lapsikatras selvisi elämässä hienosti. Lapset saivat koulutuksen ja onnellisen elämän edellytykset. Märta Tikkanen vietti lapsena paljon aikaa isoäitinsä kanssa. Juuri ne asiat, joista perheessä ei koskaan ääneen puhuttu, jäivät askarruttamaan kirjailijan mieltä. Kenties karismaattisiin ja lahjakkaisin miehiin rakastuminen on eräänlainen "sukuvika", sillä kirjailija huomauttaa osittain toistaneensa Emman kohtaloa omassa avioliitossaan taiteilija Henrik Tikkasen kanssa.
Uno kuolee 1936, jolloin Märta Tikkanen on vasta vuoden ikäinen, Emma kuolee vuonna 1952. Oudon sattuman oikun kautta Märta Tikkanen huomaa eräänä päivänä asuvansa asunnossa, Töölönkatu 8:ssa, jossa Emmakin asui 1920-30 lukujen taitteessa lastensa kanssa. Emman ja Unon mysteeri lähes pakottaa kirjailijan tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan siitä kirjan.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
rakkautta tottakai
Ilmestymisaika
Sivumäärä
250
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
215
Kustantaja
Kieli
Videot