Komulainen, Kirsi
Elämäkertatietoa
Kirsi Komulainen (1962 Valtimo) on Pohjois-Karjalasta Kouvolaan kulkeutunut runoilija. Komulaisen runoja, novelleja ja muita juttuja on julkaistu useissa antologioissa ja lehdissä 1990-luvun alusta lähtien. Hän voitti Ukri ry:n runokilpailun vuonna 1996. Ensimmäinen runokokoelma Märepallo julkaistiin vuonna 2015. (BoD)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mukana antologioissa:
Tuottavuusloikka : Ukri ry:n 60-vuotisjuhla-antologia, 2016.
Hän asuu vierashuonetta : valikoima rakkausrunoja, 2007.
Kielen kärjessä : Ukri 1956-2006, 2006.
Ukrilahja, 2002.
Diplomaattipassi, 1998.
Jokisappi : viidestoista antologia, 1998.
Tuottavuusloikka : Ukri ry:n 60-vuotisjuhla-antologia, 2016.
Hän asuu vierashuonetta : valikoima rakkausrunoja, 2007.
Kielen kärjessä : Ukri 1956-2006, 2006.
Ukrilahja, 2002.
Diplomaattipassi, 1998.
Jokisappi : viidestoista antologia, 1998.
Väärennetty passi, 1998.
Kompassi, 1997.
Jäniksen passi, 1997.
Mie tulikärpänen, 1996.
Tiistailintu, sulat pörhöllään, 1994.
Kahdeksan minuuttia aurinkoon : pohjoiskarjalainen antologia : Ukri ry 35 vuotta, 1991.
Idän villit : surnaalin kirjallinen erikoisnumero, 1989.
Saisipa sanani siivet : kansa runoili Kalevalan juhlavuonna 1985, 1985.
Runoja ja novelleja Ukri ry:n ja Paltta ry:n antologioissa ja netissä.
Kolumneja paikallislehdissä
Kompassi, 1997.
Jäniksen passi, 1997.
Mie tulikärpänen, 1996.
Tiistailintu, sulat pörhöllään, 1994.
Kahdeksan minuuttia aurinkoon : pohjoiskarjalainen antologia : Ukri ry 35 vuotta, 1991.
Idän villit : surnaalin kirjallinen erikoisnumero, 1989.
Saisipa sanani siivet : kansa runoili Kalevalan juhlavuonna 1985, 1985.
Runoja ja novelleja Ukri ry:n ja Paltta ry:n antologioissa ja netissä.
Kolumneja paikallislehdissä
Tekstinäyte
KISSAN FILOSOFIAA
Kuu roikkuu pilvessä kuin pullea utare
sen maidossa kissanpojat uivat
Makaan rentona säkkipinon päällä
lehmät märehtivät ja mäiskivät
lantakasoja käytäville
niitä on varottava ja kusta pimeässä
Kehrään
jos ihmiset kehräisivät eivät löisi
loikoilisivat, leikkisivät
söisivät hiiriä ja lintuja
latkisivat maitonsa tunteilematta
Eivät kehrää
kantavat vihaa silloinkin kun rakastavat
säilövät
ja purkavat kuin lehmä sontii yskiessään
läjähtää keskelle lattiaa
plöts, siinä on ja haisee
ja jo märehtivät uutta
Niin, eivät kehrää
jos vain kehräisivät
ei meillä kissoilla olisi mitään virkaa
eikä maitoa.
[Märepallo. Omakustanne 2015, s. 26-27]
Kuu roikkuu pilvessä kuin pullea utare
sen maidossa kissanpojat uivat
Makaan rentona säkkipinon päällä
lehmät märehtivät ja mäiskivät
lantakasoja käytäville
niitä on varottava ja kusta pimeässä
Kehrään
jos ihmiset kehräisivät eivät löisi
loikoilisivat, leikkisivät
söisivät hiiriä ja lintuja
latkisivat maitonsa tunteilematta
Eivät kehrää
kantavat vihaa silloinkin kun rakastavat
säilövät
ja purkavat kuin lehmä sontii yskiessään
läjähtää keskelle lattiaa
plöts, siinä on ja haisee
ja jo märehtivät uutta
Niin, eivät kehrää
jos vain kehräisivät
ei meillä kissoilla olisi mitään virkaa
eikä maitoa.
[Märepallo. Omakustanne 2015, s. 26-27]