Tunari

Oli maailmanhistorian seitsemäs päivä, Ukkoylimmäinen oli juuri edellisenä iltana saanut maailman ihan valmiiksi. Kala kiskoo merestä merkillisen olennon, jota aletaan nimittää delfiinin heiton takia Tunariksi. Se on ison kissan kokoinen, sillä on jalat ja tavallaan kädetkin, sillä on iso pää ja luutunut nokka. Se itse eikä kukaan muukaan tiedä, mikä se on, ja siksi kaikki kerääntyvät ivaamaan sitä. Marabu-haikaran neuvosta se lähtee Ukkoylimmäisen luo asiaa selvittämään. Ukkoylimmäinen muistuttaa kärsimätöntä Tunaria yhdennestätoista käskystä 'Älä hätäile!' ja kehottaa Tunaria lähtemään omille teilleen ja rupeamaan tulemaan sellaiseksi kuin haluaa. Nähtyään hämähäkin kutomia verkkoja Tunari päättää kutoa itselleen siivet. Epäonnistuneen ensimmäisen kokeilun jälkeen, se pyytää jättiläishämähäkkiä opettamaan sitä. Vuoden ahkeran kutomisen jälkeen, kun siivet olivat valmiit, Tunarin ulkomuotokin oli muuttunut: se oli laihtunut ja sen kädet olivat surkastuneet. Tunari nousee lentoon ja tietää, että siitä on tullut albatrossi.