Lääkäri pukeutuu Pravdaan

Haapamäen rata lähtee Tampereelta kohti ylävesiä. Se oli aikoinaan maan päärata, joka jatkuu Haapamäeltä kohti Seinäjokea haarautuen myös Jyväskylään vieviksi kiskoiksi. Teemu Paarlahti on kulkenut sitä kymmeniätuhansia kilometrejä Vilppulan ja Tampereen väliä. Töihin ja kotiin. Elänyt vuorokausikaupalla kiskobussissa. Lukenut, ajatellut elämää ja kuolemaa edestakaisin. Nähnyt radan näkyjä. Näissä kirjoituksissa tekijä valehtelee häpeämättömästi totuuden. Haapamäen rata on elämänsuoni, epätoivo ja melkein kaikkea siltä väliltä. Lukupäiväkirja. Raidepäiväkirja, joka jolkottelee määrittelyjä paeten proosan, runon ja aforistiikan liepeillä. Kiskonkolkkeessa. Elämänmatkakirja Haapamäen radalta. ”Puskee ilman sakeaksi snafua, mutta kiskobussi painaa Haapamäen rataa kuin perkele hyvänkukkapeltojen halki pohjoiseen. Aurinko paistaa, ja kaikki on vain piirun verran päin persettä.”