Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

14.1.2015

"Me olemme rottia, joiden kanssa teidän on tultava toimeen." (s. 258)

Morris-kissa, tyhmännäköinen pentu ja lauma sivistyneitä rottia ovat matkalla Überwaldiin tienaamaan rahaa keinolla, joka on toiminut jo useissa muissa kaupungeissa. Alkuun rotat aiheuttavat kaaosta kaupungissa ja sitten nulikka tulee pillipiiparoimaan ja häätää rotat pois.

Morris ja rotat ovat kohdanneet Muutoksen, johon ei löydy selkeää selitystä: miten tämä tapahtui. Muutoksen seurauksena Morris ja rotat osaavat puhua ja ajatella itseään itsenä.

Rottia alkaa vaivaamaan omatunto joukkion tekosista ja siispä päätetään jättää tämä keikka viimeiseksi. Ikävä kyllä Überwald on hyvin köyhä. Ja rotat kokevat omatunnon pistoksen, mutta keikka tehdään.

Mukaan tulee myös Malicia, pormestarin tytär, joka huomaa Keithin, tyhmännäköisen nulikan, ja Morrisin juttelevan kaupungilla keskenään. Eikä outoutta helpota se, että kissa oikeasti puhuu. Paljon kirjoja lukeneena hän yhdistää kaiken oudon kirjoihin, eikä millään tahdo uskoa, että tämä on totta.

Ja rotanmetsästäjät, jotka jahtaavat ja tappavat rotat. Muutoksen kokeneista rotista ei kukaan kuitenkaan ole tavannut yhtäkään keekeetä, eli tavallista rottaa. Ja kuka oikein on rottakuningas, josta monet puhuvat.

Hieno kirja. Ei ehkä sitä Pratchettia, sillä pahemmin missään kohdin ei ollut tilannetta, jossa en viitsisi jättää kirjaa kädestäni. Parasta oli Morrisin 'kissamaisuus', jonka minä käsitän itserakkautena ja itsestäänselvyytenä. Kaikki asiat olivat selviä, eikä tarvinnut miettiä hetkeäkään: onko tuo asia jo käyty aiemmin tekstissä. Kehotan kyllä lukemaan, ei siinä menetä mitään. (Brunojr / Sivupiiri)