Matilda

”Äideissä ja isissä on muuan kumma juttu. Vaikka heidän oma lapsensa on ärsyttävin pikku epeli, mitä kuvitella saattaa, he silti pitävät häntä suuremmoisena. Silloin tällöin törmää sattumoisin vanhempiin, jotka asennoituvat päinvastoin. He eivät osoita lainkaan kiinnostusta lapsiinsa.”

Tuo oli lainaus kirjasta, joka kertoo hyvin pienen Matilda-tytön elämäntilanteesta. Matilda on pieni alle viisivuotias tyttö, joka rakastaa kirjoja ja niiden lukemista. Hän on erittäin älykäs ja taitava. Kumminkin hänen vanhempansa eivät pidä hänestä lainkaan. Matildan isä haluaa vain, että heidän perheessä ei lueta kirjoja, vaan katsotaan vain TV:tä. Matilda pääsee kouluun ja tapaa aivan ihanan opettajan, jota hän haluaa auttaa.

Kirjassa on hiukan huumoria ja se onkin huumorikirja. Minusta kirja on todella hyvä ja hauska ja olen lukenut sen monesti. Kirjan on kirjoittanut yksi lempikirjailijoistani, eli Roald Dahl. Roald Dahl on kiistatta paras lastenkirjailija. Jos Matilda kirja on sinusta hyvä, niin kannattaa myös lukea Roald Dahlin: Iso kiltti jätti, Ilmarin ihmelääke ja Kuka pelkää noitia. Suosittelen kirjaa ihmisille, jotka pitävät huumorista. Kirjan on kuvittanut Quentin Blake, joka on kuvittanut monta Roald Dahlin kirjaa. Kirjassa on 240 sivua.

Kirjan päähenkilönä on suorastaan yliluonnollisen älykäs viisivuotias englantilaistyttö Matilda, jota hänen vanhempansa eivät kuitenkaan osaa arvostaa ollenkaan. Hänellä on myös isoveli, josta kaavaillaan isän laittoman autokorjaamon jatkajaa. Matilda sietää vanhemmiltaan saaman kurjan kohtelun vain kostamalla, eli tekemällä näille pieniä kepposia.

Matilda laitetaan kouluun ja siellä hän tekee vaikutuksen sekä luokkatovereihinsa, että ihastuttavaan opettajaansa Jennifer Honeyyn. Tosin koulussakin on joku joka ei Matildasta pidä: koulun karmaiseva rehtori Agatha Truchbull, joka itseasiassa vihaa kaikkia lapsia. Hän heittää tyttöjä saparoista aidan yli, syöttää ahneet pojat niin täyteen kakkua että vatsa voisi räjähtää ja kaikkea sellaista.

Matilda alkaakin kehitellä juonia, miten voisi pelastaa koulun oppilaat ja etenkin hänen opettajansa rehtori Trunchbullin hirmuvallan alta.

Mielestäni kirjassa oli parasta juonen mukaansatempaavuus ja se, ettei tylsiä kohtia juuri ollut. Kirjoitustyyli oli myös erittäin mukava. (Lordi_Hiivamort / Sivupiiri)