Kirja kädessä, tarina korvissa: näinkin voi lukea

Ada Reijonen

Jokaiselle lukijalle muodostuu elämänsä aikana persoonallinen lukutyyli. Jotkut meistä lukevat paljon, joillekin se on ajanvietettä vain silloin tällöin, osa meistä tarttuu kirjaan vain pakon vaatiessa, toiset eivät silloinkaan. On fyysisten kirjojen ystäviä, ja niitä, jotka mieluummin kuuntelevat kirjansa. Lukeminen voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa tai työmatkalla. Kukaan lukijoista tuskin lukee täysin samalla tavalla tai tyylillä kuin toinen, sillä jokainen lukijoista on omanlaisensa.

Olen 17-vuotias nuori, joka lukee uupumatta. Ajanvietteenä, ja nykyisin myös harrastuksena, lukeminen on ollut osana elämääni aina lapsuudesta saakka. Vanhempani ovat pitäneet huolen siitä, että kotona on luettu iltasatuja ja kertoiltu muita tarinoita. Lukemaan opinkin jo varhain, ennen esikouluun menemistä. Alakouluikäisenä luin opettajien ehdottamien kirjojen lisäksi paljon muuta. Tiistaisin pienen kyläkoulumme pihaan ajaneesta kirjastoautosta lähtikin matkaan yleensä useampi kuin yksi kirja. Viimeisten alakouluvuosien aikana samaisesta kirjastoautosta harvoin löytyikään enää kirjaa, jota en olisi jo aikaisemmin lukenut. Yläkouluun siirtyessä lukemieni kirjojen tyylit muuttuivat valtavasti. Lasten jännäreistä ja Merja ja Marvi Jalon kirjoittamista Jesse-kirjoista siirryttiin kohti nuorten fantasiaa ja romantiikkaa. Saattoi tuolloin lähteä matkaan jokunen kirja myös aikuisten osastolta, jotkut niistä ehkä liiankin aikaisin. Kerran nappasin kirjastosta mukaan aikuisille suunnatun jännitysromaanin. Pimeinä syysiltoina kotona yksin kirjaa lukiessa kaduin kuitenkin valintaani - ja paljon! Sen jälkeen aikuisten osastolta onkin lähtenyt matkaan jotain muuta luettavaa.

Merja ja Marvi Jalon Jesse löytökoira -kirjan kansi.

Lapsuuden, sekä ala- ja yläkouluaikojen läpi kulkeneet lukutottumukset ovat muuttuneet vuosien varrella. Erilaiset lukemisen vaiheet ovat muovanneet minusta sen lukijan, joka olen tällä hetkellä. Ne ovat vaikuttaneet siihen, millaisia kirjoja luen ja mitkä asiat vaikuttavat lukemiseen, mutta myös siihen, millaisia lukutapoja nykyään käytän.

Lukemisen monet muodot

Sekä lapsuudessa että nuoruudessani olen lukenut pääsääntöisesti fyysisiä kirjoja, sillä olen aina pitänyt eniten juuri painettujen kirjojen lukemisesta. Kirjastot ovat olleet toinen kotini, ja kirjoja on löytynyt kotoakin ihan kiitettävästi, ainakin muiden perheenjäsenten mielestä. Kymmenen vuotta sitten mahdolliset lukumuodot rajoittuivat pitkälti juuri fyysisiin kirjoihin, sillä nykyisenlaisia ääni- ja e-kirjoja ei tuolloin vielä ollut. Siihen aikaan äänikirjoina toimivat pääsääntöisesti vanhemmat, sekä isosiskot ja -veljet. Joitakin kirjoja pystyi lainaamaan kirjastoista CD-muodossa, ja muistankin kuunnelleeni pienen vaaleanpunaisen radioni kautta Miina ja Manu-kirjoja. Meidän perheessämme CD-muodossa olevia kirjoja käytettiin kuitenkin melko harvoin.

Nykyään tilanne on kuitenkin aivan toinen: äänikirjoja ei tarvitse kuunnella enää levyltä tai radiosta, ja tavallisten fyysisten kirjojen lisäksi tarjolla monia muita vaihtoehtoja, kuten e- ja selkokirjoja. Jokaisella on siis mahdollisuus löytää juuri itselleen se parhain tapa lukea. Jokaisella lukumuodolla on puolensa, ja niistä jokainen tarjoaa lukijallensa jotain erityistä. Kukin pystyy siis valitsemaan vaihtoehdoista juuri itselleen sopivimman, ja onkin yksilöllistä, mikä lukumuodoista on osuvin. Mieltymykset voivat myös vaihdella tilanteiden, tarpeiden sekä mahdollisuuksien mukaan.

Vaikka olenkin vannoutunut fyysisten kirjojen kannattaja, hyödynnän toisinaan myös muita lukumuotoja. Painettujen kirjojen lisäksi käytän eniten e- ja äänikirjoja, joiden koen olevan matalan kynnyksen vaihtoehtoja erityisesti heille, joille lukeminen, tai sen aloittaminen on vaikeaa. Kyseiset lukumuodot kulkevat helposti mukana tilanteesta riippumatta ja mahdollistavat lukemisen käytännössä milloin tahansa. Monelle lukijalle äänikirjat ovat toimiva vaihtoehto, sillä niiden ansiosta myös muiden asioiden tekeminen, kuten ruoan laittaminen tai siivoaminen, onnistuu samanaikaisesti kirjoja kuunnellessa. Ne sopivat siis täydellisesti muun muassa kiireisille ihmisille, joiden on vaikeaa löytää sopivaa hetkeä lukemista varten. Itse käytän äänikirjoja jonkin verran painettujen kirjojen lisäksi. Jos luen esimerkiksi kahta kirjaa samanaikaisesti, saatan lukea jompaakumpaa niistä fyysisesti ja kuunnella samaan aikaan toista äänikirjan muodossa.

Elektronisessa muodossa julkaistuja kirjoja käytän lähinnä koulussa, sillä näin lukiossa opiskelevana kaikki oppimateriaalit ovat sähköisessä muodossa. Koska sähköisten laitteiden käyttäminen on runsasta koulutehtävien ja muiden hoidettavien asioiden vuoksi, lukeminen puhelimelta tai muulta näytöltä ei ole minulle vieläkään se mielekkäin vaihtoehto. Näytöltä lukeminen lisäisi jo ennestään melko runsaaksi kasvavaa ruutuaikaa. Yläkouluikäisenä luin kirjoja kuitenkin Wattpad-sovelluksen kautta. Kyseinen sovellus tarjoaa lukemisesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneille helppokäyttöisen alustan, jonka kautta pääsee tutustumaan niin kirjoittamiseen, kuin muiden tuottamiin teoksiin. Sovelluksesta löytyy pääsääntöisesti kirjoitelmia, jotka eivät ole saaneet kustannussopimuksia. Osa sovelluksen kautta löydettävistä teoksista on kuitenkin aivan omaa luokkaansa ja ehdottomasti lukemisen arvoisia! Jos sinusta siis joskus tuntuu siltä, että lukeminen tympii, tai että tarvitsisit vaihtelua tavanomaiseen lukemiseen, suosittelen tarttumaan Wattpadin valikoimaan. Mahtavien tarinoiden lisäksi sovelluksessa on erityislaatuinen yhteisö, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Vaikka käytän jonkin verran e- ja äänikirjoja, luen pääsääntöisesti fyysisiä kirjoja: ne ovat lukumuotona minulle yhä se parhaiten sopiva. Painetuissa kirjoissa minua viehättää erityisesti se, miten lukiessa keskittyy täydellisesti juuri lukemiseen. Luenkin kaikki sellaiset kirjat, joita olen odottanut tai jotka ovat minulle merkityksellisiä fyysisessä muodossa. Koen, että fyysisistä kirjoista saa enemmän irti verrattuna muihin lukumuotoihin, eikä keskittyminen lukemiseen vie niin paljoa energiaa. Mielestäni yksi ehdoton etu painetuissa kirjoissa on myös se, että ne ovat helposti saatavissa. Kirjastot mahdollistavat kirjojen ilmaisen lukemisen, ja kirjakaupat tarjoavat mahdollisuuden kirjojen hankkimiseen omaksi. Itse hyödynnän kirjastojen laajaa tarjontaa ja valikoimaa runsaasti sen helppouden ja käytännöllisyyden takia.

Kuva: Mircea Iancu / Pixabay

Muutoksia ja mahdollisuuksia

Uskon erilaisten lukumuotojen moninaisuuden vaikuttavan lukemisen määrään positiivisesti. Kun tarjontaa on enemmän, yhä useampi löytää edes jonkun lukumuodon pariin. E- ja äänikirjojen suosio on varmasti tuonut sekä uusia lukijoita, että palauttanut aiemmin lukeneita takasin kirjallisuuden ääreen. Mielenkiintoista onkin, kuinka e- ja äänikirjat tulevat vaikuttamaan painettujen kirjojen suosioon tulevaisuudessa. Vaikka sähköisessä muodossa olevat kirjat ovat nostaneet päätään erityisesti viime vuosien aikana, ei painettujen kirjojen suosio ole vielä toistaiseksi vähentynyt merkittävästi. Muuttavatko uudet lukumuodot lukijoiden lukutottumuksia niin, että fyysisten kirjojen suosio laskee vai pitävätkö painetut kirjat pintansa?

Ajattelen kirjastoilla olevan keskeinen rooli asian tiimoilta. Se, onko kirjastoilla mahdollisuutta tarjota ilmaisia ja laadukkaita, sekä lukijakunnan saavuttavia sähköisiä palveluita, on merkittävässä roolissa digitaalisten ja painettujen kirjojen välisessä valtataistelussa. Tällä hetkellä lähes kaikki ääni- ja e-kirjapalvelut perivät käyttäjiltään maksun. Kansalliskirjasto on kuitenkin tehnyt yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa e- ja äänikirjoja tarjoavan sovelluksen, E-kirjaston, jonka kautta kirjastot pystyvät mahdollistamaan digitaalisten kirjojen jakamisen lukijoille maksutta.

Mielestäni ajatus tämänlaisesta sovelluksesta on oivallinen. En ole itse päässyt vielä kokeilemaan E-kirjastoa, mutta odotan innolla, millaisen kokonaisuuden kirjastot ovat saaneet aikaan. On esimerkiksi mielenkiintoista nähdä, millainen, ja kuinka laaja valikoima kirjoja E-kirjastosta löytyy, sekä kuinka uudenlainen sovellus toimii. Jos valikoimasta löytyy laajasti erilaisia kirjoja eri genreistä ja sovellus toimii ilman suurempia ongelmia, uskon sen olevan varteenotettava vaihtoehto maksullisille e- ja äänikirjapalveluille.

Tottahan kuitenkin on, että tulevaisuudessa elektronisia laitteita tullaan käyttämään yhä enemmän ja yhä useampaan asiaan. Näin myös sähköisten kirjojen suosio tulee varmasti kasvamaan yhä entisestään, nostaen e- ja äänikirjasovellukset arvoon arvaamattomaan. Pahoin pelkään, että fyysiset kirjat ja niiden lukijat tulevat vähenemään vähenemistään, kun painetut kirjat menettävät suosiotaan ja lukijoitaan elektronisille kirjoille. Muutoksille alttiimmat painetut kirjat eivät todennäköisesti pysty vastaamaan elektronisten kirjojen suosiolle. Ja ovathan sähköisten kirjojen ominaisuudet lyömättömät tulevaisuutta ajatellen, esimerkiksi ympäristöystävällisyyden ja helppokäyttöisyyden suhteen.

Monenlaista lukijuutta

Koska jo pelkästään erilaisia lukumuotoja on monia, on ihmisten keskuudessa äärettömän paljon erilaisia lukutapoja. Jokaiselle lukijalle muodostuu luettaessa omanlaisensa lukutyyli, johon vaikuttaa useat eri tekijät. Kyseisiä tekijöitä voivat olla lukumuodon lisäksi muun muassa mielenkiinnon kohteet, elämäntilanne, ympäristö sekä lukuisat muut asiat.

Itselläni lukemiseen vaikuttavat seikat vaihtelevat paljon. Merkittävimpänä tekijänä itselleni pidän elämäntilannetta, joka määrää pitkälti sen, kuinka paljon aikaa lukemiseen voin käyttää. Koulu, muut harrastukset ja työt rytmittävät jokapäiväistä elämääni ja välillä lukemiseen käytettävä aika jää vähäiseksi juuri kiireellisen arjen takia. Esimerkiksi loma-aikoina tai viikonloppuina lukeminen on minulle luontevampaa sekä helpompaa, sillä aikaa lukemiseen on käytettävissä enemmän. Pyrin kuitenkin myös löytämään hektisestä arjestani sopivia rakoja lukemista varten.

Minulle olennainen lukemiseen vaikuttava tekijä on myös muut ihmiset. Olen ihminen, joka hakee inspiraatiota ja innostusta muista ihmisistä. Minusta on motivoivaa seurata ihmisiä, joiden kiinnostuksien kohteet ovat samankaltaisia omieni kanssa. Lukijana seuraan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kanavia, joista löydän lukemiseen liittyvää sisältöä. Kiinnostun nopeasti sisällöistä, sekä niissä esitellyistä kirjoista syventyen niihin pitkäksikin aikaa. Jaan myös omia mielipiteitäni ja ajatuksia lukemistani kirjoista ja kirjallisuudesta muille, lähinnä ystäville ja sukulaisille. Välillä julkaisen ajatuksiani myös muissa yhteyksissä, kuten sosiaalisen median kanavissa.

Ympäristön koen vaikuttavan lukemiseeni melko vähän, sillä luen lähes joka paikassa. Kirjat kulkevat matkassani niin kouluun, kuin harrastuksiinkin. Koti on minulle kuitenkin se mieluisin paikka lukea. Erityisen usein löydän itseni olohuoneen sohvalle käpertyneenä, tietenkin kirja kädessä. Kesäisin hyvän sään suosiessa nautin lukemisesta myös ulkona riippukeinuissa sekä uimarannoilla.

Lukijana tunnen olevani melko tyypillinen nuori lukija, niin lukutottumuksellisesti kuin -tyylillisestikin. Vaikka lukemieni kirjojen valikoima on melko laaja, luen genrellisesti eniten romantiikkaa sekä fantasiaa. Pidän myös tietokirjojen sekä elämäkertojen lukemisesta, jos aiheet puhuttelevat minua. Lisäksi haastan itseäni lukemaan myös sellaisia kirjoja, jotka eivät ensimmäisinä lähtisikään kirjaston hyllyistä mukaani. Olen huomannut, että mielenkiintoisimmat lukuelämykset löytyvätkin yleensä niistä kirjoista, jotka olen valinnut sattumanvaraisesti, ilman tarkempaa miettimistä tai harkitsemista. 

Viimeisimmät lukukokemukset olen saanut Taylor Jenkins Reidin koskettavasta romaanista Vain kahdesti elämässä ja Jennifer Lynn Barnesin The Inheritance Games -sarjan mukaansatempaavasta ensimmäisestä osasta Salainen perijätär.

Jennifer Lynn Barnesin Salainen perijätär -kirjan kansi.

Käytän lukukielenä pääsääntöisesti suomea. Olen myös lukenut muutamia kirjoja englanniksi. Varsinkin monien nuorten keskuudessa kirjojen lukeminen on yleistynyt muilla kuin suomen kielellä. Etenkin englanniksi lukeminen on suuressa suosiossa nuorten ja monien aikuistenkin keskuudessa, ja englanti valitaan lukukieleksi yhä useammin. Laajat valikoimat ja kirjojen lukeminen niiden alkuperäiskielellä ovat varmasti suurimmat syyt englanniksi lukemisen viehätyksessä. Lukuisat kirjat kartuttavat suosiotaan sosiaalisen median palvelussa, Tik Tokissa. Sieltä yhä useammat lukijat löytävät tämän hetken suosituimmat ja luetuimmat kirjat.

Vaikka en itse ole englanninkielisen kirjallisuuden suurin kuluttaja, ymmärrän hyvin innostuksen englanniksi lukemiseen. Edellä mainittujen – alkuperäiskielen, valikoimien ja saatavuuden - lisäksi englannin kielellä lukeminen on hyödyllistä kielen opiskelun kannalta. Varsinkin itselleni englanniksi lukeminen perustuu juuri kielelliseen oppimiseen. Koen sen mahdollistavan sanastoiden sekä rakenteiden opettelun minulle mielekkäällä ja tehokkaalla tavalla.  Päädyn useimmiten kuitenkin suomenkielisen kirjan ääreen lukemisen luontevuuden sekä helppouden takia. Suomeksi lukeminen tuntuu minusta oikealta.

Myös lukemisen muista hyödyistä on tehty tutkimusta jo pitkään. Edellä mainitun sanavaraston lisäksi muun muassa keskittymiskyky ja sosiaaliset taidot kehittyvät kirjojen lukemisen myötä. Lukijana olen toki tietoinen lukemisen aiheuttamista eduista, mutta ne eivät ole ainoa syy siihen, miksi lukeminen on minulle niin tärkeää. Loppujen lopuksi tärkeintä on mielestäni se, mitä lukeminen pystyy minulle muuten tarjoamaan.

Lukeminen on ollut minulle aina mielekästä ja merkityksellistä. Vaikka olenkin oppinut paljon kirjoja lukemalla, olen ennen kaikkea päässyt kokemaan suunnattomasti niiden kautta. Tarinoiden toiset todellisuudet, henkilöt sekä itse kertomus ovat aina kiehtoneet minua paljon. Saatan uppoutua kirjan vietäväksi, sulautua sen tarinaan ja kadota sen syvyyksiin useiden tuntien ajaksi. Lukemalla pystyn pakenemaan oman arkeni kiireitä sekä vastoinkäymisiä.

Lisäksi lukemisella on minulle myös suuri merkitys rentoutumisen ja palautumisen myötä. Lukeminen, jos jokin, on ajatukset muualle vievää puuhaa. Etenkin iltaisin yritän lukea ennen nukkumaanmenoa rauhoittaakseni sekä mieltäni että kehoani. Koen lukemisen juuri siksi tärkeäksi myös kiireellisten ajanjaksojen tiimellyksessä. Kun tehtävälistalla on tuhat ja yksi asiaa, on hyvä pysähtyä, napata kirja käteen ja lukea hetki. Voin vakuuttaa, että olo on sen jälkeen melkoisesti parempi.

Lukeminen ja kirjallisuus ovat meitä kaikkia varten. Siitä voi saada itselleen merkityksellisen harrastuksen, luontevan tavan viettää aikaa - tai ihan vain keinon rentoutua keskellä arjen kiireitä. Kirjallisuutta voi nauttia missä muodossa tahansa, kunhan se on itselleen mieluinen. Toisinaan voi kuitenkin olla hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, millainen lukija on, tai haluaisi ehkä tulevaisuudessa olla. Parhaassa tapauksessa saattaa oppia itsestään jotain uutta ja löytää uusia tapoja viettää aikaa lukemisen äärellä.

Kirjoittaja on liperiläinen 17-vuotias Ada Reijonen, jonka teksti valittiin julkaistavaksi Sivupiirin artikkelihausta.