Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Jonakin toisena päivänä

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Hanna, kolmilapsisen perheen tytär, matkustaa linja-autolla pikkuveljensä Eeron kanssa uuteen kotiin. Äiti luopunut urastaan isän työpaikan takia ja perhe aloittelee elämää uudessa talossa. Sisarukset jäävät kyydistä liian varhain pois ja Hanna huolestuu, miten asemalla odottavalle Kallelle saadaan tieto asiasta. Sisarusten tunteet kertovat perheen suhteesta yleisemminkin. Huoli verhoutuu suuttumukseen ja ihmissuhteet kiertyvät sykerölle, eivät kovin dramaattisesti, mutta kuitenkin niin, että elämään jää vähän alakuloinen pohjavire.

Apeuden rinnalla kulkee turvallinen arkinen todellisuus. Äiti pitää huolta, kuuntelee koulukuulumiset ja auttaa Hannaa ”naisten asioissa”. – Keneltä sinä, tyttökulta, saisit apua, ellet äidiltä, omalta äidiltä, äiti kysyy, kun sukkajakkarasta löytyy Matti-nallen ja sinisten tossujen seasta aikuistumisesta kertovaa todistusaineistoa.

Hanna kokee voimakkaasti asioista, inhoaa matematiikkaa ja kaipaa henkistyneempää elämää Montgomeryn Annan ja Emilian esikuvien mukaisesti. Hanna ei liity ystäviinsä eikä perheeseensä, mutta ei siihen liity Kalle-velikään. Näkökulma siirtyy Hannasta Kalleen. Kallella on surulliset kasvot jo syntyessä, kerrotaan. Kalle laskee housuunsa soittotutkinnossa, Kalle on kateellinen Hanna Itsekkäälle, joka pakottaa äidin kuuntelemaan tylsiä koulujuttujaan niin, ettei Kalle saa suunvuoroa lainkaan.

Pohjavireeksi jää ymmärtävä hymy. Tällä lailla elämää eletään ja on hyvä, että se muistiin merkitään.
(Kirsi Kaulio/ Sanojen aika)