Tapaus Sidoroff
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kokoelman kahdeksaa novellia yhdistävä teema on yksinäisyys, jonka rikkoo jokin sattumanvarainen tapahtuma. Tapahtuman jälkeen on mahdotonta palata entiseen. Yksinäisyyden rinnalla novellien ihmisten elämään vaikuttaa puhumattomuus, jonka alle jää lähestymisen ja ymmärtämisen mahdollisuus. Lintunen kirjoittaa kaunista ja sujuvaa kieltä, hänen tarinansa yllättävät ja usein niissä on mukana ripaus salamielistä huumoria.
Rantavahdin välivuosi venyy eikä unelman toteutuminen ole aivan sitä mitä hän odotti. Puhekyvytön sotainvalidi Onni Sidoroff joutuu toimimaan armeijassa työskentelevän poikansa puhetilaisuuksien esimerkillisenä sotadokumenttina, mutta pinnan alla isä ja poika pelaavat hiljaista peliä, jossa kumpikaan ei aio luovuttaa. Lapsuuden selittämätön kokemus juurtuu pysyvästi naisen mieleen ja ajaa hänet ratkomaan punatähdellä varustetun lentokoneen arvoitusta. Jääkiekkopelissä tapahtunut onnettomuus muuttaa Sakun perheen elämän. Uskoton vaimo törmää kameralla varustettuun siiliin. Poikaystävän kuvioihin ilmestyminen rikkoo kahden koulutytön ystävyyden ja syöksee toisen suureen yksinäisyyteen. Kaiken menettäneen naisen elämä muuttuu, kun hän saa antikvariaatissa käsiinsä vanhan elämäntaitokirjan. Vuosikymmeniä Kanadassa asuneen tädin yllätysvierailu koti-Suomessa saa veljentyttären miettimään piileekö hänessä itsessäänkin samankaltainen sukurouta kuin tädissä.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
”Torvisenkylän pätmänni” Pasi haaveilee elämänsä käännekohdasta, joka saisi huolehtivat vanhemmat oivaltamaan poikansa todellisen olemuksen. Tilaisuus odottamattomaan sankaritekoon tarjoutuu kantamattomilla kevätjäillä.
Hyökkäys on paras puolustus, jos omatunto alkaa kolkuttaa. Syrjähyppyyn syyllistynyt Maija sisuuntuu antennia selässään kantaviin luontokappaleihin ja hämmästyy aviomiehensä kekseliäistä salakuunteluyrityksistä.
Niminovellissa armeijan kapiaisena viihtyvä Raimo hinaa sotaveteraani-isäänsä hurmoshenkisten puhetilaisuuksiensa tukihenkilönä. Puolet leukaluustaan aikoinaan jatkosodassa menettänyt elävä sotasaalis on mykkä vastustaja pojalle, jonka mielestä Kannaksen karkumatka jäi isän osalta häpeälliseen osamaksuvaiheeseen.
Maritta Lintusen ilmaisu on riemastuttavan ekspressiivistä. Novellien henkilöitä yhdistävät toisinaan absurdit väärinymmärrykset tai liian pitkä puhumattomuus; tragikoominen tasapainoilu totuuksien, valheiden ja kuvitelmien kehällä.
(takakansiteksti)
Rantavahdin välivuosi venyy eikä unelman toteutuminen ole aivan sitä mitä hän odotti. Puhekyvytön sotainvalidi Onni Sidoroff joutuu toimimaan armeijassa työskentelevän poikansa puhetilaisuuksien esimerkillisenä sotadokumenttina, mutta pinnan alla isä ja poika pelaavat hiljaista peliä, jossa kumpikaan ei aio luovuttaa. Lapsuuden selittämätön kokemus juurtuu pysyvästi naisen mieleen ja ajaa hänet ratkomaan punatähdellä varustetun lentokoneen arvoitusta. Jääkiekkopelissä tapahtunut onnettomuus muuttaa Sakun perheen elämän. Uskoton vaimo törmää kameralla varustettuun siiliin. Poikaystävän kuvioihin ilmestyminen rikkoo kahden koulutytön ystävyyden ja syöksee toisen suureen yksinäisyyteen. Kaiken menettäneen naisen elämä muuttuu, kun hän saa antikvariaatissa käsiinsä vanhan elämäntaitokirjan. Vuosikymmeniä Kanadassa asuneen tädin yllätysvierailu koti-Suomessa saa veljentyttären miettimään piileekö hänessä itsessäänkin samankaltainen sukurouta kuin tädissä.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
”Torvisenkylän pätmänni” Pasi haaveilee elämänsä käännekohdasta, joka saisi huolehtivat vanhemmat oivaltamaan poikansa todellisen olemuksen. Tilaisuus odottamattomaan sankaritekoon tarjoutuu kantamattomilla kevätjäillä.
Hyökkäys on paras puolustus, jos omatunto alkaa kolkuttaa. Syrjähyppyyn syyllistynyt Maija sisuuntuu antennia selässään kantaviin luontokappaleihin ja hämmästyy aviomiehensä kekseliäistä salakuunteluyrityksistä.
Niminovellissa armeijan kapiaisena viihtyvä Raimo hinaa sotaveteraani-isäänsä hurmoshenkisten puhetilaisuuksiensa tukihenkilönä. Puolet leukaluustaan aikoinaan jatkosodassa menettänyt elävä sotasaalis on mykkä vastustaja pojalle, jonka mielestä Kannaksen karkumatka jäi isän osalta häpeälliseen osamaksuvaiheeseen.
Maritta Lintusen ilmaisu on riemastuttavan ekspressiivistä. Novellien henkilöitä yhdistävät toisinaan absurdit väärinymmärrykset tai liian pitkä puhumattomuus; tragikoominen tasapainoilu totuuksien, valheiden ja kuvitelmien kehällä.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
novelleja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
149