Valkama, Jorma-Tapio
Elämäkertatietoa
Jorma-Tapio Valkama oli kuvataiteilija, kirjailija ja kulttuurivaikuttaja, jonka kaunokirjallisia lajeja ovat lyriikka, novelli ja draama. Hän oli sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikainen pakinoija ja kolumnisti, ja hän käytti pakinoissaan nimimerkkiä Petrus.
Suomen Taideakatemian koulussa Valkama oli Sam Vannin oppilas. Yhdessä vaimonsa kanssa hän perusti 1980 Jämsään Valkaman taideviikot, joiden monitaiteiseen tarjontaan kuuluvat konsertit, tanssi, kirjallisuusohjelmat ja taidenäyttelyt.
Valkaman maalauksissa ja grafiikassa ovat keskeisiä Päijänteen ja Lapin maisemat, kuten esimerkiksi maalauksissa Sumupilviä Vanhallaselällä, Tehinselkä ja Talven sini. Hänen veistoksensa Siniset versot on esillä Jämsän maatalousoppilaitoksessa.
Maisema on usein lähtökohtana Valkaman runoissa, joissa on myös vaikutelmia matkoilta ja aineksia kansanperinteestä. Runot ovat aistivoimaisia ja hienovireisiä, ja luonnon hiljaisuus on niissä keskeinen aihelma. Ympäristöä rikkaasti kuvaava Viestintuojalintu- kokoelman lopussa on muutamia proosatekstejä, ja kokoelmassa Tähtiintuijottaja maisema jatkuu metafyysiseen.
Dialogi on tärkeä tekijä novelli- ja kertomuskokoelmassa Optimistinen tragedia. Yksi kirjan osasto pohtii yksilökohtaloitten kautta sodan vaikutusta, ja novelli ”Alma ja Toivo” pohjautuu Toivo Kuulan vaiheisiin. Teoksesta ei ole pitkä matka draamaan, jota Valkama on sitäkin kirjoittanut. Kirja Helinä ja Henrik sisältää kaksi näytelmää.
Katriina Kajannes
Opinnot: kansakoulu, kansanvalistusseuran kirjekursseja, Suomen taideakatemian koulu 1950 - 1954.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jyväskylän taiteilijaseuran hallituksen jäsen vuosina 1964 - 1968.
Jämsän taidelautakunnan jäsen vuosina 1968 - 1972.
Harrastukset:
purjehdus ja vaellus.
Suomen Taideakatemian koulussa Valkama oli Sam Vannin oppilas. Yhdessä vaimonsa kanssa hän perusti 1980 Jämsään Valkaman taideviikot, joiden monitaiteiseen tarjontaan kuuluvat konsertit, tanssi, kirjallisuusohjelmat ja taidenäyttelyt.
Valkaman maalauksissa ja grafiikassa ovat keskeisiä Päijänteen ja Lapin maisemat, kuten esimerkiksi maalauksissa Sumupilviä Vanhallaselällä, Tehinselkä ja Talven sini. Hänen veistoksensa Siniset versot on esillä Jämsän maatalousoppilaitoksessa.
Maisema on usein lähtökohtana Valkaman runoissa, joissa on myös vaikutelmia matkoilta ja aineksia kansanperinteestä. Runot ovat aistivoimaisia ja hienovireisiä, ja luonnon hiljaisuus on niissä keskeinen aihelma. Ympäristöä rikkaasti kuvaava Viestintuojalintu- kokoelman lopussa on muutamia proosatekstejä, ja kokoelmassa Tähtiintuijottaja maisema jatkuu metafyysiseen.
Dialogi on tärkeä tekijä novelli- ja kertomuskokoelmassa Optimistinen tragedia. Yksi kirjan osasto pohtii yksilökohtaloitten kautta sodan vaikutusta, ja novelli ”Alma ja Toivo” pohjautuu Toivo Kuulan vaiheisiin. Teoksesta ei ole pitkä matka draamaan, jota Valkama on sitäkin kirjoittanut. Kirja Helinä ja Henrik sisältää kaksi näytelmää.
Katriina Kajannes
Opinnot: kansakoulu, kansanvalistusseuran kirjekursseja, Suomen taideakatemian koulu 1950 - 1954.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jyväskylän taiteilijaseuran hallituksen jäsen vuosina 1964 - 1968.
Jämsän taidelautakunnan jäsen vuosina 1968 - 1972.
Harrastukset:
purjehdus ja vaellus.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirjoittanut Keskisuomalaiseen yli 20 vuoden ajan. Näistä nimimerkillä Petrus pakinoita 16 vuoden ajan. Kolumneja myös muihin lehtiin.
Kirjoittanut Keski-Suomen kirjalijat r.y:n lehti Terassiin.
Kirjoittanut Keski-Suomen kirjalijat r.y:n lehti Terassiin.
Tekstinäyte
AAMULAULU
AAMU AAMULTA
AURINGON NOUSU LÄHESTYY KOILLISTA
NIIN MYÖS AJATUSTENI LÄMPÖ
LÄHESTYY SINUA.
[Viestintuojalintu, s.27]
AAMU AAMULTA
AURINGON NOUSU LÄHESTYY KOILLISTA
NIIN MYÖS AJATUSTENI LÄMPÖ
LÄHESTYY SINUA.
[Viestintuojalintu, s.27]