Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Bille ja sota
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Latvia vuonna 1940. Keitä ovat nämä vieraskieliset ihmiset, joita tänne on muuttanut?
Onko tämä uusi järjestys niin hyvä kuin väitetään? Jos on, miksi aikuiset puhuvat
vältellen, kyräilevät, eivät selitä? Ensin tulevat yhdet sotilaat, sitten toiset, eripukuiset,
mutta mitä muuta eroa heissä on?
Uusi aika uhkaa lastenkin välistä ystävyyttä, sillä Billen isä on eri mieltä politiikasta kuin
Ausman isä. Bille joutuu jopa hengenvaaraan, kun hän auttaa äitinsä kanssa sotavankeja
Riiassa, mutta helppoa ei ole maaseudullakaan. Iloa ei aina tuo edes pikkuveli, se
lellivauva. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä tästä kaikesta seuraa. Ja Suomikin mainitaan!
Vizma Belševican (1931–2005) osittain tosipohjainen trilogia riikalaisen työläiskorttelin
Bille-tytöstä ilmestyi 1990-luvulla. Se nousi nopeasti sekä kriitikoiden että yleisön
arvostamaksi klassikoksi. Keskimmäinen osaa kuvaa miehityksiä, jotka Latvia joutui
kokemaan toisen maailmansodan aikana. Niin lasten kuin aikuistenkin elämä mullistuu
moneen kertaan. Herkkä tyttö tarkkailee ja ihmettelee ympäristöään, jossa hän tuntee
itsensä usein ulkopuoliseksi.
Billen isän sukupolvi oli sodassa myös Suomea vastaan, moni mies tahtomattaan ja ilman aatetta.
Neuvostoliiton myötä Suomen ja Latvian tiet erkanivat puoleksi vuosisadaksi.
(Paperiporo)
Onko tämä uusi järjestys niin hyvä kuin väitetään? Jos on, miksi aikuiset puhuvat
vältellen, kyräilevät, eivät selitä? Ensin tulevat yhdet sotilaat, sitten toiset, eripukuiset,
mutta mitä muuta eroa heissä on?
Uusi aika uhkaa lastenkin välistä ystävyyttä, sillä Billen isä on eri mieltä politiikasta kuin
Ausman isä. Bille joutuu jopa hengenvaaraan, kun hän auttaa äitinsä kanssa sotavankeja
Riiassa, mutta helppoa ei ole maaseudullakaan. Iloa ei aina tuo edes pikkuveli, se
lellivauva. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä tästä kaikesta seuraa. Ja Suomikin mainitaan!
Vizma Belševican (1931–2005) osittain tosipohjainen trilogia riikalaisen työläiskorttelin
Bille-tytöstä ilmestyi 1990-luvulla. Se nousi nopeasti sekä kriitikoiden että yleisön
arvostamaksi klassikoksi. Keskimmäinen osaa kuvaa miehityksiä, jotka Latvia joutui
kokemaan toisen maailmansodan aikana. Niin lasten kuin aikuistenkin elämä mullistuu
moneen kertaan. Herkkä tyttö tarkkailee ja ihmettelee ympäristöään, jossa hän tuntee
itsensä usein ulkopuoliseksi.
Billen isän sukupolvi oli sodassa myös Suomea vastaan, moni mies tahtomattaan ja ilman aatetta.
Neuvostoliiton myötä Suomen ja Latvian tiet erkanivat puoleksi vuosisadaksi.
(Paperiporo)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
253
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Sarjamerkintä
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
377
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Lisätietoja
Trilogian toinen osa.