Savolainen, Ingrid
Tekstinäyte
ON AAMU IHANA
On aamu ihana, sen lumoon menen,
ja sanat vajavaiset jo tulla tohti,
ja vieri viereen niin raisuin mielin.
Nuo haivenhuuliset marssii kohti
ja sirkku neitoset hienohelmat
jo ensiaskelet ottaa suo
ja kukon kannukset haarniskatki
On aamu ihana, sen lumoon menen,
ja sanat vajavaiset jo tulla tohti,
ja vieri viereen niin raisuin mielin.
Nuo haivenhuuliset marssii kohti
ja sirkku neitoset hienohelmat
jo ensiaskelet ottaa suo
ja kukon kannukset haarniskatki
nuo saven tuhrimat esiin tuo.
On aamu ihana, sen lumoon menen
ja olen aivankuin hölmöt nuo,
ja vanhat liinani esiin otan,
ja rannan kiville kahvit teen.
Ja varsiluudalla kevät-sopan
vellovan sulavaan seokseen,
ja kakut paistan, kun päivä ehtii,
vielä kaikki illaksi valmistuu.
Ja kohta pikkuiset kärpäsetkin
ne juhlavieraaksi innostuu.
On aamu ihana, sen lumoon menen,
ja köyhät antini unohtuu
pian tuulen voimasta viimeisetki
runoni rikkeet ne paljastuu, mitä mä siitä,
ei viisautta voi joka keittäjän purkki suoda.
Mut' joka kokki voi sopan tehdä,
ja rokka rohkeat esiin tuoda,
nääs kevät nyt on, ja mullan mahti
ja ruohon varpaissa villi sahti,
ei heikko tätä voi vastustaa,
vaan vajaat sanansa valjastaa.
(Portilla 1992)
On aamu ihana, sen lumoon menen
ja olen aivankuin hölmöt nuo,
ja vanhat liinani esiin otan,
ja rannan kiville kahvit teen.
Ja varsiluudalla kevät-sopan
vellovan sulavaan seokseen,
ja kakut paistan, kun päivä ehtii,
vielä kaikki illaksi valmistuu.
Ja kohta pikkuiset kärpäsetkin
ne juhlavieraaksi innostuu.
On aamu ihana, sen lumoon menen,
ja köyhät antini unohtuu
pian tuulen voimasta viimeisetki
runoni rikkeet ne paljastuu, mitä mä siitä,
ei viisautta voi joka keittäjän purkki suoda.
Mut' joka kokki voi sopan tehdä,
ja rokka rohkeat esiin tuoda,
nääs kevät nyt on, ja mullan mahti
ja ruohon varpaissa villi sahti,
ei heikko tätä voi vastustaa,
vaan vajaat sanansa valjastaa.
(Portilla 1992)