Vainio, Elsa

"Todennäköisesti olen saanut syntymälahjana vetovoiman kirjallisuuteen. Näin ainakin väitti oppi-isäni lääninkirjailija Matti Paavilainen. Olin kansalaisopistossa mukana hänen vetämässään kirjailijapiirissä."

"Lahjan olet saanut ja sitä ei pidä panna vakan alle, vaan kehittää, hän sanoi tarkastaessaan tekstejäni. Paavilaisen kannustavasta kommentista jäi kipinä kytemään. Itselleni kirjoittaminen on ollut tavallaan kuin henkireikä, varaventtiili, kaiken kotityön ohella. Ajatukseni poukkoilevat mielellään kirjojen parissa ja niihin upotan usein raskaat suruni kuin myöskin suuret iloni. Kynä ja paperi ovat olleet parhaat seuralaiseni läpi elämän."

Mitä haluan kirjailijatyölläni välittää lukijoille?

Kertoa menetetystä Karjalan kotiseudusta tuleville polville. Pyrin kirjoittamaan tapahtumista, joissa lukijakin haluaa olla mukana.

Jotakin omakohtaista

Mielikirjailijani?

Lempi Jääskeläinen, Laila Hietamies, Mika Waltari, Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio

Lempisäveltäjäni?

Jean Sibelius, Toivo Kuula, Sam Sihvo ja Jukka Kuoppamäki

Suosikkielokuvani?

Ingrid Bergmanin elokuvat, etenkin Casablanca.

Mitä pelkäsin pienenä?

Pimeää

Jokin hauska sattumus?

Kun keväinen karja kirmaa laitumelle.
"Taas karjalauma vallaton, ensi kerran päässyt on talvimajastansa.
Katsos, kuinka hyppii ne, hännät suorinansa.
Ruohoa vain haistaa, eivät malta maistaa.
Lähtee juoksuun mylisten, ilomielin myykkien.
Nuuhkaisevat toisiaan, kokoilevat voimiaan.
Kunnes löytyy voimakkain, hän on lauman arvokkain.
Toiset häntä tottelee, rauhoittuu ja hiljenee.
Ruoho maistuu makealle, sen kun käydään atrialle."

Tärkeintä elämässä?

Terveys ja perheen hyvinvointi sekä maailmanrauha.

Mitä porvoolaisuus Sinulle merkitsee?

"Turvallisuutta, elämän rikkautta, mieheni maj. Selim Vainion syntymäkaupunkia ja runsasta kulttuuria.
/Lähde: Itä-Uudenmaan kotiseutukirjailijat

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muistoja Patalasta -laulun sanat

Kansa taisteli –miehet kertovat -lehti nro.12 1985, kirjoitus: Koti meni jouluksi

Kirjoituksia ja runoja on julkaistu Uusimaa-, Koiviston Viesti-, Karjala- lehdissä. Viimeksi Koiviston Viestissä nro 2/02: Kotiseutuni sodan kourissa.

Kerännyt sanaparsia kirjaan: Sanaparsia Koivistolta

Kotiseutuni kohtalon hetket, kirjoitus julkaistiin teoksessa Päämääränä vapaa isänmaa, kustantaja: Rintamanaisten säätiö 2001

Tekstinäyte

Ensimmäinen kirjallinen työni, Juureni -runo.

Siellä missä laineet laulaa
myrsky rantakiviin pauhaa.
Missä siintää sinisalmet
missä liitää lokkiparvet.
Siellä synnyin
siellä kasvoin.
Sinne kaipaan
sinne tahdon.
Aatoksissain pääsen vainen

minä lapsi –karjalainen.

Siellä kukkui kultakäki
siellä kaikki työtä teki.
Kalkatteli karjan kellot
lainehtivat viljapellot.
Sinne toivon
sinne halaan.
Aatoksissain
aina palaan.
Ethän seutu –synnyinpaikka
unohtane kaipaavaista?